Ruuhkamaksut pääkaupunkiseudulle


(mielipidekirjoitus, julkaistu lyhennettynä Helsingin Sanomissa 4.3.2004)

Matka-ajat ruuhka-aikoina pääkaupunkiseudun liikenteessä ovat selvästi pidentyneet. Ennusteiden mukaan ongelma on kasvamassa. Autoistumisen lisäksi liikennemääriä kasvattavat sekä muuttoliike pääkaupunkiseudulle että alueen sisäinen muuttoliike kohti kehysalueita. Lisääntynyt liikenne aiheuttaa monenlaisia kustannuksia. Melu, päästöt ja teiden aiheuttamat maisemavauriot vaikuttavat ruuhka-alueiden asumisviihtyvyyteen. Nämä vaikutukset ovat vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla nykyisin selvästi nähtävissä.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti äskettäin lähivuosien tärkeimmistä väylähankkeista. Niillä pyritään parantamaan myös pääkaupunkiseudun työmatkaliikenteen sujuvuutta. Teiden parantaminen ja lisärakentaminen ovat käytetyimmät keinot ruuhkaongelman helpottamiseksi, vaikka ne johtavat liikenteen kasvuun ja yhä suurempiin ruuhkaongelmiin. Vaihtoehtoinen tapa puuttua ruuhkiin olisi tyytyä nykyiseen tiekapasiteettiin ja ehkäistä ruuhkien syntyä vähentämällä autoilun kysyntää ruuhkamaksun avulla. Ministerityöryhmä totesi, että pidemmällä
aikavälillä on syytä selvittää aluetullijärjestelmän eli ruuhkamaksujen käyttöönottoa pääkaupunkiseudulla. Ruuhkamaksujärjestelmän käyttöönotto on pitkä prosessi. Siksi se pitää saada alkuun nyt eikä vasta tulevaisuudessa. Valmistelu tulee aloittaa ennen kuin tiekapasiteettiongelmat tulevat toden teolla vastaan ja huomataan, etteivät vanhat konstit, kuten uusien teiden rakentaminen, enää ole mahdollisia.

Veroilla pyritään kattamaan autoliikenteen infrastruktuuri- ja ympäristökustannuksia, mutta ruuhkaliikenteessä kustannuksia syntyy kerättyjä veroja enemmän. Ruuhkassa autoilijoilta kuluu enemmän aikaa ja polttoainetta, siksi ruuhkissa syntyy myös enemmän päästöjä. Ruuhkien todellisten kustannusten kattamiseksi autoilun verotusta tulisi kiristää. Nykyiset veroinstrumentit eivät kuitenkaan mahdollista verojen kohdistamista vain ruuhkissa autoileviin, joten ruuhkista joutuisivat maksamaan kaikki auton omistajat. Koska autoilijat eivät nykyisin maksa kaikkia ruuhka-aikoina aiheuttamiaan kustannuksia, on autoilusta sen edullisuuden vuoksi liikakysyntää, joka voitaisiin ruuhkamaksun avulla kitkeä.

Ruuhkamaksujen tarkoitus on saada liikennemäärät laskuun ja osa autoilijoista käyttämään edullisempia liikkumismuotoja, kuten joukkoliikennettä. Jos järjestelmä tuottaa voittoa, se tulee ohjata joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen. Yksityisautoilijalle ruuhkamaksun käyttöönotto tarkoittaa hieman kalliimpia, mutta nopeampia ja sujuvampia työmatkoja. Ammattiliikenteelle järjestelmästä koituu kustannuksia, mutta myös säästöjä kuljetusaikojen nopeutuessa. Liikennemäärien laskiessa ympäristön kuormitus kevenee ja ruuhka-alueella asuvien asumisviihtyvyys nousee melu-, pöly- ja pakokaasumäärien laskiessa. Ruuhkamaksut hyödyttävät jokaista veronmaksajaa, sillä liikenteen ruuhkahuippujen tasaaminen vähentää tarvetta kalliisiin tieinvestointeihin.

Uusien maksujen periminen autoilijoilta aiheuttanee vastustusta. Kyse on paljosta muustakin kuin autoilijoista ja maksuista: ruuhkien aiheuttama tehottomuus poistuu, työmatkat nopeutuvat, ympäristö, ilmanlaatu ja asumisviihtyvyys paranevat ja verovarat tulevat käytetyksi tehokkaammin.

Elina Sojonen
Puheenjohtaja
Kallion seudun Vihreät

Ville Ylikahri
Puheenjohtaja
Etelä-Helsingin Vihreät