Vaaleissa pitää puhua ruoasta – varsinkin hävikkiruoasta


Valokuva on otettu Virka-gallerian hävikkiruokanäyttelystä. Taiteilija Filippo Zambon on ottanut kuvia kauppojen roskiksista.

Meidän pitää puhua näissä vaaleissa ruoasta, sillä ruoantuotanto aiheuttaa jopa kolmasosan ilmastopäästöistämme. Helsingin kaupunki ruokkii joka päivä kymmeniä tuhansia ihmisiä kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa ja kotihoidossa. Tämä ruoka tuotetaan jossain ja se myös maksaa. Siksi on tärkeää, että ruokaa ei jää yli roskiin heitettäväksi.

Tiedän, että ruoan ja politiikan sotkeminen ärsyttää ihmisiä – se ärsyttää usein myös minua. Ruoasta puhumisesta on tullut miinakenttä, jossa pitää luovia vegaaniuden, proteiinivillityksen, lähiruoan ja gluteenittomuuden hetteiköillä. Mieluiten antaisi jokaisen syödä, mitä haluaa. Ruoka on kuitenkin myös politiikkaa ja siitä tehdään päätöksiä myös kaupunginvaltuustossa.

Kaiken kaikkiaan Suomessa heitetään roskiin ruokaa 20-30 kiloa henkeä kohden vuodessa. On päivänselvää, että tämä on hullua tuhlausta, kun samaan aikaan tiedämme tehomaatalouden ongelmat vesien rehevöitymisessä, tuontirehun käytössä ja eläinten kohtelussa. Monissa maissa on herätty hävikkiruokaongelmaan. Ranskassa laki kieltää kaupoilta ruoan pois heittämisen. Suomessakin on tehty vastaava lakialoite.

Helsingin kaupunki voi valistaa asukkaitaan ja joillain säännöksillä ohjailla kauppojen toimintaa. Viranomaiset ovatkin tehneet nettiin hyviä sivustoja aiheesta, kuten Saa syödä. Vantaalla kaupunki on toiminut Yhteinen pöytä –hankkeen kautta välikätenä, kun kauppojen ylijäämäruokaa on jaettu. Tärkein ja suorin vaikutus on kuitenkin kaupungin omissa ateriapalveluissa. Meidän pitää saada kaupungin omaa ruokahävikkiä pienemmäksi.

Tätä on toki kokeiltukin, eivätkä tulokset valitettavasti ole kovin rohkaisevia. Vuonna 2015 Herttoniemenrannan koululta ylijäänyttä ruokaa kuljetettiin ilmaiseksi jaettavaksi Herttoniemen asukastalo Ankkuriin, mutta ruoka ei tehnyt kauppaansa. Samalla jakelu aiheutti paljon ylimääräistä työtä. Tuntuu, että kokeilussa hävikkiruoasta tuli ylimääräistä työtä kaikille, kun oikeasti kaikki prosessit pitäisi muuttaa siten, että hävikki minimoitaisiin joka vaiheessa. Tässä on vielä kehittämistä.

Onneksi yksityisellä sektorilla on tapahtumassa paljon. Kaupat ovat asiassa entistä aktiivisempia, Helsingissä hävikkiruokaa käyttävä ravintola Loop on saanut suuren suosion ja kännykkäsovellus ResQ:n avulla voi tilata kätevästi kotiinsa ravintoloista ylijääviä annoksia. Itse uskon, että kaupunkikin voisi käyttää uutta teknologiaa hyväkseen luomalla järjestelmän, miten kaupungin tuottama ylijäämäruoka löytäisi käyttäjänsä.

Kampanjani järjestää hävikkiruokabrunssin Loopissa sunnuntaina 26.3. klo 13. Tervetuloa mukaan brunssille nauttimaan hyvästä ruoasta ja keskustelemaan vaalien kuumista aiheista – niin ruasta kuin muustakin. Ilmoittaudu mukaan Facebook-tapahtumassa.

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *