Mikä on joukkoliikenteen tulevaisuus Helsingissä?


8193401233_c3e036f8d1_z

Kuva: Flickr sushipumpum

Helsingin seudun joukkoliikenteestä vastaa kuntayhtymä HSL. Minulla on ollut ilo ja kunnia istua HSL:n hallituksessa viimeiset neljä vuotta. Olen aina ollut suuri joukkoliikenteen ystävä, mutta vuodet HSL:ssä ovat opettaneet minulle paljon siitä, millaisessa murroksessa liikkuminen on. Paljon on muuttumassa ja paljon on asioita, jotka voidaan hoitaa hyvin tai ne voivat mennä pieleen.

Hinta

Usein keskustelu joukkoliikenteestä keskittyy lippujen hintoihin. HSL:n lippujen hinnat ovat perinteisesti olleet kohtuullisia, koska kunnat tukevat liikennettä erittäin paljon suoraan verotuloista. HSL:n budjetti on yli 600 miljoonaa euroa ja siitä noin puolet katetaan lipputuloilla. (HSL:n vuosikertomus)

Valitettavasti HSL:n lippujen edullisuus alkaa olla historiaa varsinkin verrattuna siihen, että kaukoliikenteen lippujen hinnat ovat laskeneet. Viime vuosina HSL:n hinnat ovat nousseet aivan liian nopeasti siihen nähden, että öljy on halpaa eivätkä palkat nouse. Hinnannostojen syynä on HSL:n jäsenkuntien tekemä sopimus siitä, että joukkoliikenneinvestoinneista suuri osa kerätään lippujen hinnassa. Kun kaupunki kasvaa ja meidän pitää rakentaa kalliita metro- ja ratikkalinjoja, johtaa sopimus valtaviin hinnankorotuksiin. Tässä ei ole mitään järkeä, varsinkaan kun kunnat tienaavat investoinneista pystymällä kaavoittamaan paljon lisää arvokasta tonttimaata.

Olen puhunut ongelmasta jo vuosia. Nyt ennustukseni on, että kuntien välinen infrasopimus neuvotellaan uudelleen ensi valtuustokaudella ja jatkossa kunnat maksavat investoinneista suoraan suuremman osan. Näin HSL:n valtavat hinnankorotukset vältetään. Muuta järkevää vaihtoehtoa ei ole.

Palvelu

Palvelutaso on kuitenkin hintaakin merkittävämpi tekijä. Jos bussilla ei pääse työpaikalle tai harrastuksiin, valitaan oma auto. Siksi linjojen avaaminen ajoissa uusille asuinalueille (kuten Kruunuvuorenranta) on tärkeää. Myös yömetroa pitäisi kokeilla uudelleen, kun metro Espooseen aukeaa ja asukasmäärät kasvavat. Ruuhkautumista ei voida estää ilman uusia pikaratikkalinjoja. Kaluston pitää olla viihtyisää ja toimivaa.

Palvelun kulmakivi on tietenkin luotettavuus. Se on ollut koetuksella, kun VR:n junat myöhästelevät aivan liian usein ja Länsimetro myöhästyy surkealla tavalla. Tämä vaatii ehdottomasti parantamista. Länsimetron virheistä pitää ottaa opiksi.

Uusi tekniikka

Lippujen osto on nykyään aivan liian vaikeaa. Kuukausilipun hankkimisen pitäisi toimia kuin Netflix-tilauksen tai kuntosalijäsenyyden: sinun ei tarvitse ajatella sitä, vaan tilaus jatkuu automaattisesti, kunnes irtisanot sen. Onneksi uusi lippujärjestelmä mahdollistaa pian uuden kauden lataamisen omalta koneelta eikä tarvitse enää raahautua R-kioskille.

Myös uudet lippuautomaatit ovat monella tapaa vaikeaselkoisia. Lisäksi ne ovat esteellisiä näkövammaisille. Ongelma on kyllä enemmän tai vähemmän sama kaikissa metropoleissa: kertalipun myynnistä isoissa kaupungeissa on vaikea tehdä kovin yksinkertaista, koska vaihtoehtoja on niin monia. Siksi pitäisikin panostaa nykyistä enemmän mobiililippuihin. Jokaisella on kännykkä taskussaan ja siitä voi rauhassa etsiä itselleen sopivimman lipputyypin. Vielä kun mobiililippu yhdistetään reaaliaikaisesti toimivaan reittioppaaseen, saadaan tuote, jota on todella helppo käyttää.

Ympäristö

HSL:n tavoitteena on, että liikenne olisi päästötöntä vuoteen 2025 mennessä. Jo nyt hiilidioksidipäästöjä on saatu alas vuoteen 2010 verrattuna 27%. Keskeistä on saada liikenne siirtymään öljyä käyttävistä busseista tehokkaasti sähköä käyttävään raideliikenteeseen.  Bussien osalta HSL panostaa nyt sekä sähköön että biopolttoaineisiin. Itse uskon sähkön valtaavan hyvin pian automarkkinat ja biopolttoaineiden jäävän siirtymäkauden ilmiöksi.

HSL on ottanut markkinointibrändinsä alle myös pyöräilyn, mikä on erinomainen asia. Viime kesän suurin hitti oli kaupunkipyörät. Niitä saadaan onneksi ensi kesänä kolminkertainen määrä. Näkisin, että jatkossa pyöriä olisi myös aluekeskuksissa pitkin seutua. Pyöräilyn määrä on hyvässä kasvussa Helsingissä, mutta potentiaalia on vielä paljon suurempaan määrään. Ja pyöräily pesee ympäristöystävällisyydessä kaikki joukkoliikennevälineet.

Jotain ihan muuta?

HSL:llä on yksinoikeus joukkoliikenteen järjestämiseen Helsingin seudulla. Tämä mahdollistaa kokonaisen liikkumisverkoston luomisen siten, että sama lippu käy kaikissa välineissä ja matkat voi suunnitella vaihdollisiksi. Kuitenkin tässä monopolissa on ongelmia, jotka saattavat tulla eteen nopeastikin, kun tekniikka kehittyy.

Sähköllä toimivat, automaattiset ja päästöttömät autot kehittyvät valtavaa vauhtia. Mitä jos jo muutaman vuoden kuluttua kaduillamme onkin suuri määrä edullisesti käyttöön otettavia automaattiautoja, jotka vielä ajavat niin sujuvasti, että ruuhkat vähenevät?  Jos raja oman auton omistamisen ja joukkoliikenteen välillä häipyy, niin missä kulkee HSL:n järjestämän liikenteen raja? Miten HSL integroidaan osaksi Mobility as a Service –palveluverkostoa? Kutsuplus oli mielenkiintoinen kokeilu, mutta valitettavasti toteutetussa muodossaan liian kallis.

Nämä asiat ovat edessä aivan pian ja mielestäni – vaikka pidänkin HSL:ää erittäin toimivana järjestelmänä – meidän pitää olla valmiita miettimään liikkumisen järjestämistä Helsingissä sen perusteista lähtien.

***

Toivottavasti liikenne nousee yhdeksi kuntavaalien keskeisistä teemoista. Ja toivottavasti asiasta päästään puhumaan muutenkin kuin vain päivittelemään Länsimetron myöhästymistä.

Vaalikeskustelut alkavatkin jo ensi viikolla: Tervetuloa keskustelemaan joukkoliikenteestä torstaina 12.1. klo 18 Lauttasaaren kirkolle Joukkoliikenneiltaan. Olen siellä puhumassa apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin ja HSL:n hallituksen varajäsenen Jessica Karhun kanssa.

Joukkoliikenneilta Facebookissa

lauttasaaren-hsl-illan-mainos