Millainen Helsinki on vuonna 2030?


Keväällä on taas tulossa kuntavaalit, joissa valitaan kaupunginvaltuusto seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Neljä vuotta on toisaalta pitkä aika sitoutua kaupungin kehittämiseen, toisaalta se on lyhyt aika saada muutoksia aikaiseksi.

Itse olin ensimmäistä kertaa mukana Helsingin kuntavaaleissa vuonna 2000. Kampanjoimme VR:n makasiineilla kopiokoneella tehtyjen flaijerien kanssa. Sen jälkeen olen ollut mukana jokaisissa kuntavaaleissa ja päässyt edustamaan kuntalaisia moniin erittäin mielenkiintoisiin tehtäviin kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksessa ja erilaisissa lauta- ja johtokunnissa.

Moni on kysynyt, enkö lainkaan kyllästy kunnallispolitiikkaan. En. Toki välillä on hetkiä, jolloin ylipitkät kokoukset ja byrokraattiset pilkunviilaukset vievät mehut, mutta pääosin työ on ollut todella antoisaa.

Parasta on vanhenemisen ja kokemuksen myötä tullut perspektiivi. Isot muutokset tapahtuvat hitaasti. Kun on ollut mukana 16 vuotta, alkaa nähdä isoja muutoksia, joita on ollut ajamassa. Muistan, että ensimmäisiä järjestämiäni Helsingin vihreiden tilaisuuksia oli keskustelu ruuhkamaksuista. Silloin ajatus teilattiin monelta taholta, mutta nyt Helsinki kannattaa virallisesti ruuhkamaksuja ja niiden toteutus on lähempänä kuin koskaan. Vuosia väännetty Länsimetrokin avautuu pian, uskokaa tai älkää.

Kaivelin vanhoja vaalimainoksiani. Vuonna 2004 sloganeitani oli ”Lisää kantakaupunkia” ja ”Pilvenpiirtäjiä Keski-Pasilaan”. Molemmat ovat toteutumassa. Samoin pyöräilyn edistämisestä on väännetty vuosikaudet ja tulokset näkyvät nyt kasvaneina pyöräilijämäärinä ja parantuneena pyöräilyverkkona.

Samaan aikaan Helsinki on muuttunut, erityisesti väestö: Tänne on muuttanut 50 000 uutta asukasta, joista yhä suurempi osuus vieraskielisiä. Helsingistä on tullut monikulttuurinen eurooppalainen metropoli.

Nyt ennen seuraavia kuntavaaleja pitääkin pysähtyä ja miettiä, millainen Helsinki on sitten, kun olen ollut kunnallispolitiikassa 30 vuotta? Vahvistuvatko nykyiset trendit vai syntyykö uusia? Paljon puhutaan robotisaatiosta ja jakamistaloudesta. Miten ne tulee huomioida päätöksenteossa? Uhkaavatko muuttoliikkeet, kansainväliset konfliktit ja ilmastonmuutos Helsinkiä?

Olemmekin tukiryhmäni kanssa kutsuneet ihmisiä eri aloilta keskustelemaan aiheesta tapahtumaan ”Helsinki 2030”, joka pidetään MOW-tapahtumatilassa, Pikku-Roba 9, torstaina 27.10. klo 18-20. Lavalle kanssani nousee neljä henkilöä, jotka ovat kaikki omalta osaltaan olleet tekemässä parempaa kaupunkia ja pohtimassa sen tulevaisuutta:

Tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvonen Demos Helsingistä on ollut monessa mukana. Itselleni on jääneet elävästi mieleen monet Aleksin Dodo ry:ssä toteuttamat Megapolis-tapahtumat, joissa pohdittiin kaupunkien roolia globaalien ympäristöongelmien ratkaisussa.

Amanuenssi Anna Kangas Vantaan kaupunginmuseosta on toteuttanut monia projekteja, joissa museo on aivan uudella tavalla tullut mukaan kaupunkilaisten arkeen. Itselläni oli ilo järjestää Annan kanssa kesällä 2015 legendaarisiin mittoihin paisunut Viimeinen M-juna-tapahtuma.

Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia on rohkeasti investoinut ja herättänyt Helsingin rantoja eloon Mattolaiturillaan ja Löylyllään. Antero on myös pohtinut paljon työn murrosta ja työpaikkojen tulevaisuutta.

Annina Laaksonen on kansalaistoiminnan tuottaja Helsingin diakonissalaitokselta. Hänen työnsä tavoitteena on tasoittaa erilaisten ihmisryhmien välisiä ennakkoluuloja ja asenteita sekä tuoda kulttuuria, liikuntaa ja taidetta kaikkien ulottuville. Jos epäonnistumme tässä, epäonnistumme kaikessa.

Hienoa päästä pohtimaan kaupunkimme tulevaisuutta näiden ihmisten kanssa ilman päivänpoliittisia kähinöitä ja puoluepoliittisia hattuja. Tervetuloa mukaan!

Helsinki 2030 –tapahtuma Facebookissa