Rakastan keskuspuistoa – ja kannatan yleiskaavaa 3


Olen pienestä pitäen kulkenut Helsingin keskuspuiston metsissä – enimmäkseen pyöräillen ja talvisin hiihtäen. Viimeksi perjantaina pyöräilin Pitkäkoskelta Töölönlahdelle. Keskuspuisto on hieno kokonaisuus, jota tulee vaalia. Nyt on herännyt keskustelua, että Helsingin uusi yleiskaava uhkaisi tai jopa tuhoaisi puiston, koska Hämeenlinnanväylä muutetaan moottoritiestä kaduksi ja sen varrelle rakennetaan taloja.

Sanon nyt alkuumetsalan lyhyesti: kaava ei tuhoa keskuspuistoa. Kuva Metsälän liittymästä kertoo, mistä on kyse: jos liittymä puretaan ja tilalle tehdään tavallinen risteys, saadaan valtavasti uutta rakennusmaata ja uusia asuntoja. Jotta alueesta tulisi toimiva ja järkevä, on kaavassa mahdollistettu rakentamista myös nykyään keskuspuistoksi merkitylle alueelle. Kyse on nykyisen moottoritien reunamista, jotka ovat pääosin pensaikkoa ja niittyä. Niillä kohdin, missä moottoritien reuna on metsää, haittaa tien melu nykyään metsän virkistyskäyttöä.

Monen asiaa pohtineen mielestä uudet talot tien reunassa jopa parantavat keskuspuistoa, kun ne luovat melumuurin. Bulevardisointi toki vähentää jo itsessään melua, kun ajonopeudet laskevat.

Ainoa kohta, joka on mielestäni ongelmallinen, on Pirkkola, jossa keskuspuisto on jo nyt kapea ja jossa ulkoilureitit kulkevat hyvin lähellä nykyistä tietä. Pirkkolassa myös maastonmuodot tekevät kaavan toteuttamisesta haasteellisen. Tämäkään kohta ei ole syy kaataa yleiskaavaa, sillä kaavaan voidaan liittää jatkovalmisteluohjeita siitä, miten yksityiskohtaisempi kaavoitus tullaan tekemään.

Yleiskaavassahan on merkitty Helsinki 100 x 100 metrin ruutuihin, jotka kertovat alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen. Ylen juttu aiheesta selventää asiaa hyvin. Näitä pikseleitä ei tarvitse tietenkään rakentaa täyteen. Pirkkolan kohdalla Hämeenlinnanväylää voidaan  siirtää lännemmäksi ja kaventaa tuleva rakentaminen minimiin. Samalla voidaan  järjestää uudelleen Pirkkolan urheilupuistoon kulkevia teitä ja alueen parkkipaikkoja ja lisätä näin viheralueiden määrää alueen sisällä.

Vielä sananen poliittisesta prosessista:

Yleiskaavaa on käsitelty vuosia, siitä on ollut kansalaiskeskustelua ja valtuustoryhmien välisiä neuvotteluja. Nyt kaupunginvaltuustoon tuleva lopullinen kaava on keskustelun ja neuvottelujen tulos. Siihen on yhdistelty eri intressejä eikä mikään ryhmä ole yksin sanellut lopputulosta.

Ymmärrän, että joillekin kyse on periaatteesta. Jotkut taas ovat heränneet asiaan vasta nyt ja haluavat kaataa neuvotellun sovun. Kaavojen valmistelu on kuitenkin monimutkainen juridinen prosessi. Jos kaavaa muutettaisiin nyt, tulisi se laittaa uudelleen nähtäville ja sen hyväksyminen siirtyisi seuraavalle valtuustokaudelle. Samalla avattaisiin kaikki kaavan jo kertaalleen sovitut, eri ryhmille hankalat asiat auki. Siksi ei ole järkevää lähteä avaamaan pakettia.

Itse olen punninnut asiaa pitkään ja ollut mm. HSL:n hallituksessa antamassa kaavaa vahvasti puoltavaa lausuntoa. Lisäksi olin tyytyväinen, kun vihreät neuvottelijat saivat kavennettua ehdotettua rakentamista yhteensä 16 hehtaarin verran. Uusi yleiskaava on monella tapaa historiallinen, kuten Osmo Soininvaara kirjoittaa blogissaan:

Helsingin yleiskaavassa halutaan muuttaa suuntaa ja pyrkiä eheään yhdyskuntarakenteeseen, jossa liikkuminen perustuu suurelta osin jalankulkuun ja pikaratikoihin. Tämä on vihreä tavoite, jota puolustan ylpeänä.

Helsingissä on valtava tarve asunnoille. Kaupunki kasvaa, halusimme tai emme. Kun pystymme suuntaamaan asuntotuotantoa tiiviiseen kantakaupunkimaiseen asumiseen, vähentyy rakentamispaine esimerkiksi Östersundomin arvokkaissa metsissä. Samalla liikkumisen tarve vähenee. Lisäksi on vahva kansanvälinen trendi, että ihmiset haluavat yhä enemmän asua tiiviissä kaupungissa keskellä palveluita. Tähän tarpeeseen uusi yleiskaava vastaa.

Niilo Tenkanen kirjoittaa hyvin blogissaan, kuinka tämä yleiskaava murtaa 60-luvulta asti vallinneen ”rakennetaan keskelle metsiä ja vedetään moottoriteitä”-ideologian. Siksi tämä kaava on niin tärkeä ja siksi kannatan Hämeenlinnanväylän bulevardisointia, vaikka se joistain kohdin kaventaakin hieman Keskuspuistoa. Samalla se säästää ison määrän luontoa ja ympäristöä.

 


3 thoughts on “Rakastan keskuspuistoa – ja kannatan yleiskaavaa

  • Tiina

    Asun Pohjois-Haagassa noin 300 metrin päässä Hämeenlinnanväylästä ja Pirkkolan ulkoilualueesta. Ikinä en ole kokenut että tieltä tuleva melu olisi estänyt liikkumista luonnossa. Muutimme Pirkkolan viereen vuosi sitten Viikistä koska olimme kyllästyneet ikuiseen työmaahan ja halusimme vanhemmalle asuinalueelle. Tämä kaava tuhoaa liikuntamahdollisuutemme ja aiheuttaa raknnusmelua seudulle ainakin vuosikymmenen ajaksi. Asuin Viikissä lähes 10 vuotta putkeen ja se melu ja sotku riitti jo. Eikö voitaisi keskittyä Malmin kentän alueeseen?

  • Petri Mero

    Hei.
    Asiallinen kannanotto Ville Kahrilta keskuspuiston kaava-asiasta. Periaatteessa olen samaa mieltä Hämeenlinnantien vieressä olevien joutomaiden rakentamisesta, mutta saadaanko rakennettua niin kapeasti ettei pihapiirit ja parkkipaikat lohkaise itse puistoa?
    Sen lisäksi ihmetyttää esimerkiksi suunnitelma rakentaa Kivihaan kyljessä olevan viljelyalueen päälle? Se ei ole joutomaata vaan olennainen osa keskuspuistoa.

  • Teemu

    On epäilyttävää ja tarkoitushakuista käyttää Metsälän liittymään esimerkkinä Keskuspuistoon rakentamisesta. Metsälän liittymä ei ole osa Keskuspuistoa vuonna 2014 vahvistetussa asemakaavassa, eikä sitä voi käyttää kuvaamaan Keskuspuistoa Hämeenlinnan väylän vieressä. Liittymän alue on niittyä ja pusikkoa, kun taas siellä Keskuspuistossa on Hämeenlinnan väylän vierellä Rakennusviraston inventoimia arvometsiä.

    Väite taloista meluaitana on myös harhaanjohtava, koska tien reunaan pystytetty meluaita ja melua poistava parhaimmillaan/pahimmillaan kolme kortteliriviä leveä Keskuspuistoon tunkeutuva tiivis kaupunkirakentaminen ovat täysin eri asioita. Lisäksi väite asioiden ratkaisemisesta parhain päin sitten asemakaavavaiheessa ei herätä luottamusta, sillä tuoreessa Kaupunkisuunnitteluviraston VISTRA II versiossa (viher- ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelma) alueelle on esitetty erilaisia yleiskaavan mukaisia rakentamisvaihtoehtoja, joissa kaikissa volyymi on massiivista, ja välillä rakennettu alue menee niitä paljon parjattuja yleiskaavan pikseli-rajojakin syvemmälle Keskuspuistoon.

    Mikä on ihmisten mielestä sitä oikeaa ja arvostettavaa vihreää ja vihreyttä, selviää sitten seuraavissa kunnallisvaaleissa.

Comments are closed.