Vaalipiirijako maakunnissa johtaisi nurkkakuntaisuuteen


Tulevien itsehallintoalueiden – eli suomeksi maakuntien – hallintomallia suunnitellaan parhaillaan. Minusta on lähtökohtaisesti hyvä, että isoa valtaa sosiaali- ja terveyspalveluissa käyttäville maakunnille tulee suorat vaalit. Valmistelussa ei ole  suunnitteilla vaalipiirijakoja – paitsi Uudellemaalle, jossa pohditaan maakunnan jakamista kahteen tai kolmeen vaalipiiriin Helsinkiin ja muuhun Uuteenmaahan tai siten, että Espoo ja Vantaakin olisivat eri vaalipiireissä.

Minusta tämä olisi erittäin huono idea. On selvää, että Uudenmaan maakunta eroaa kaikista muista maakunnista kokonsa ja ongelmiensa puolesta. Täällä tarvitaan yhteistyötä myös maankäytön ja liikenteen saralla ihan eri tavalla kuin pienemmissä maakunnissa. Siksi olisikin luontevaa jakaa Uusimaa pienempiin itsehallinto-osiin, kuten esimerkiksi Helsinki on lausunnossaan ehdottamassa.

Sen sijaan suuruuden ongelman ratkaiseminen maakunnan sisäisillä vaalipiireillä vain lisäisi ongelmia. Se johtaisi siihen, että maakuntaan valitut valtuutetut edustaisivat omaa vaalipiiriään eivätkä koko aluetta. Tämä vain syventäisi jo nyt liian isoa juopaa eri kaupunkien välillä.

Olen istunut sekä kaupunginvaltuustossa että maakuntavaltuustossa. Kaupunginvaltuustossa kaikki valtuutetut ovat koko kaupungin valtuutettuja. Toki he tuovat oman asuinalueensa asioita esiin, mutta lähtökohtaisesti he eivät ensisijaisesti edusta omaa kaupunginosaansa. Maakuntavaltuustossa taas ollaan ensi sijassa edustamassa omaa kuntaa. Tässä on merkittävä periaatteellinen ero. Vaalipiirijako ei loisi Uudellemaalle koko alueen asioita ajavaa valtuustoa, vaan rakenteellisesti jakautuneen päätöksenteon.