Ensiajatuksia Guggenheimista 15


Eilen saimme kuulla Guggenheim-säätiön selvityksen Guggenheim-taidemuseon perustamisesta Helsinkiin. Olen ilmoittanut, että suhtaudun alustavan positiivisesti hankkeeseen. Tässä muutamia ensihuomioitani.

Hinta

Kaupungin nettokäyttömenot kasvaisivat vuosittain 3,7 miljoonaa euroa. Nyt kaupunki käyttää taidemuseoon 4,3 me, kun jatkossa se siis olisi 8 miljoonaa euroa. Minusta tämä on kohtuullinen panostus siihen, että saamme todella hienon museon, joka toimii samalla matkailukohteena. Tämä panostus maksaisi selvityksen mukaan itsensä verotuloina takaisin (joskin suurin osa veroista menisi valtiolle).

Se, mikä tässä varsinaisesti maksaa, on uusi rakennus, jonka hinta-arvio on 130-140 miljoonaa euroa. Hinta on laskettu huiman yli 10 000 euron neliöhinnan mukaan. Musiikkitalon neliöhinnaksi tuli 4500 euroa. Tämä kustannusarvio ei siis vaikuta alakanttiin tehdyltä. Investoinnin vuotuiset rahoituskulut olisivat noin 8 miljoonaa euroa. Tämä on paljon rahaa. Vertailukohteena suunniteltu Herttoniemen autotunneli ja liikenneympyrä maksavat arviolta 105 me. Olympiastadionin peruskorjaukseen ilman kattamista on arvioitu kuluvan 140-150 me.

Helsinki siis tekee saman suuruisia investointeja ja suurempiakin, joten tämä ei ole mitenkään omaa luokkaansa. Mutta on se silti paljon. Minusta olisi kohtuullista, että valtio tulisi investointiin mukaan ainakin jollain osuudella, sillä museo tulee varmasti kasvattamaan valtion verotuloja.

Lisenssimaksu Guggenheim-verkostoon liittymisestä on yhteensä 30 miljoonaa dollaria 20 vuoden ajalta. Tämä raha tullaan keräämään kokonaan yksityisiltä lahjoittajilta. Lienee selvää, että lahjoittajien kanssa on jo käyty keskusteluja, vaikka nimiä ei suoraan sanottukaan. On mahdollista, että lahjoituksia tulee enemmänkin, jolloin kaupungin panostus rakennukseen pienenee. Jos lahjoituksia tulee alle 30 miljoonaa dollaria, hanke raukeaa.

Kävijäarviot

Luvut on laskettu sen mukaan, että museossa kävisi 530 000 kävijää vuodessa. Tämä on saman verran kuin Tukholman Moderna museetissa. Bilbaon Guggenheimissa käy noin miljoona kävijää vuodessa. Onko luku realistinen? Ottaen huomioon, että Helsingin turistimäärät ovat olleet kasvussa viime vuosina, luku vaikuttaa minusta harkitulta. Sen sanottiin olevan Helsingin kaupungin tietokeskuksen arvioima. Helsinki ei ole enää Euroopan laidalla, vaan nykyään tänne pääsee hujauksessa niin Pietarista kuin kaikista Aasian metropoleista.

Selvityksessä on arvioitu, että Guggenheim-kävijät lisäisivät myös muiden museoiden kävijämääriä.

Minusta Helsingin kannattaa panostaa matkailuun ja minusta tämä olisi järkevä panostus siihen.

Sisältö

Museo järjestäisi vuosittain 2–3 suurnäyttelyä ja 3–5 suppeampaa näyttelyä. Niiden lisäksi olisi ei-perinteistä ohjelmaa, taidekasvatusta yms. innovatiivista. Museon sisällöstä vastaisi perustettavan museosäätiön hallitus, jossa oli 4 kaupungin edustajaa ja 3 Guggenheim-säätiön edustajaa.

Museo korvaisi kaupungin taidemuseon nykyiset näyttelyt. Sen sijaan kaupunginmuseon kokoelman ylläpito ja kartuttaminen säilyisivät entisellään. Niistä tehtäisiin oma yksikkönsä, joka toimisi kaupunginmuseon tai kulttuurikeskuksen alaisuudessa. Tämä yksikkö järjestäisi kaupungin kokoelmanäyttelyn kerran vuodessa.

Itse jäin kaipaamaan tarkempaa esittelyä siitä, millainen museon näyttelyohjelma tulisi olemaan. Kuinka moni näyttelyistä on sellainen, joka kiertää Guggenheim-museosta toiseen ja kuinka moni tehdään täällä Suomessa.

Ohjelmaa arvioitaessa pitää muistaa, että nytkin taidemuseon näyttelyt ovat useimmiten kiertäviä näyttelyitä, joita ostetaan ulkomailta. Tennispalatsissahan on esitelty kaikenlaista Walt Disneya ja Star Warsia myöten. Guggenheim-verkostossa uudet näyttelyt tulisivat verkoston kautta.

Rakennus ja paikka

Museota ehdotetaan Katajanokalle. Minusta paikka kaipaa näyttävää rakennusta. Tontille ehdotettu design-hotelli kaatui siksi, että moni piti tonttia liian keskeisenä yksityiselle hotellille. Lisäksi hotellin ulkoasu oli liian räikeässä ristiriidassa muiden rakennusten kanssa.

Nyt on ilmoitettu, että museorakennus halutaan tehdä mahdollisimman pitkälti suomalaisista materiaaleista. Ja mikä olisi sopivampi julkinen rakennus siihen paikkaan kuin kaupungin taidemuseo.

Nyt on tarkoitus käynnistää arkkitehtuurikilpailu, joka ratkeaisi noin vuoden päästä.

***

Asiasta on jo nyt käynnistynyt vilkas keskustelu, joka jatkunee rakennuksen valmistumiseen tai hankkeen kaatumiseen asti. Kaupunginjohtaja lupasi oman esityksensä aiheesta kaupunginhallitukseen 30.1. Sen jälkeen tulee tehdä asiasta lopullinen päätös. Näillä tiedoilla se tulee omalta kohdaltani olemaan myönteinen.


15 thoughts on “Ensiajatuksia Guggenheimista

  • Martti Tulenheimo

    Tässä on yksi Iso Mutta. Korostan, että itse rakennusta vastaan mulla ei ole sen kummempia vastalauseita, jos se päätetään rakentaa. Ja vaikka sitten juuri siihen kohtaankin. Kyse on todellisuuden ehtojen määrittelystä ja menettelytavoista.

    Nyt esitetty paikka (Kanavaterminaali) sulkee kokonaisuudesta (Kirjava Satama, eli Vikingin terminaalilta Siljan terminaalille asti ulottuva ranta) yhden tontin ulos ennen kuin kansainvälinen ideakilpailu koko rannan tulevaisuudesta on päättynyt.

    Näin ideakilpailun tarkoitus (kokonaisuus) vesittyy. Jos paikaksi sitten Kirjava Satama -kilpailun päätyttyä *erikseen* päätetään just toi Kanavaterminaali, niin fine. Mutta se päätös pitäisi tehdä normaalissa järjestyksessä vasta ideakilpailun jälkeen eikä tällä tavalla!

    Jos asiaa tarkastellaan strategisesti, eli koko Kirjavan Sataman kilpailualueen osalta, niin rannassa on kyse kokonaisuudesta, jonka hyödyt syntyvät juuri kokonaisuudesta eivätkä vain yhden tontin rakentamisesta mihin hyvänsä tarkoitukseen.

    Nyt ideakilpailuun osallistuneet 200 työtä kaapataan ja alistetaan sopeutumaan tämän rakennuksen paikasta syntyviin ehtoihin – nurinkurisesti antamalla ymmärtää, että yksi ideakilpailun ulkopuolelle suljettu tontti määrittäisi koko kokonaisuuden.

    Eli tämän yhden rakennuksen paikan Kirjavan Sataman kilpailuohjelmaan ilman mitään virallista kaavaprosessia syöttäneiden tyyppien annetaan määritellä koko ideakilpailun lopputuloksen kautta syntyvän kokonaisuuden ehdot. Toisin sanoen todellisuuden ehdoista päätetään ideakilpailun ulkopuolella ilman mitään yhteistä virallista päätöstä asiasta.

    Ja tämä kaikki, vain jotta tämän yhden rakennuksen paikka saataisiin lyötyä lukkoon ennen kuin kilpailu on päättynyt, niin että ideakilpailun tulokset voisivat määrittää tämän yhden rakennuksen paikan – kuten pitäisi.

  • Ville Ylikahri Post author

    Mulle on jäänyt vähän epäselväksi sen Kirjava satama -ideakilpailun tarkoitus. Kun jo vuosia aiemmin meille esiteltiin Kirjava satama -luonnoksia, joissa tämä tontti oli varattu yhdelle erilliselle rakennukselle. Onko tämä vanha luonnos kuopattu ja nyt etsitään uutta alkua?

  • Martti Tulenheimo

    Luonnokset, joita teille on esitelty, ovat Arkkitehtitoimisto ALA Oy:n vuonna 2008 kaupunkisuunnitteluvirastolle laatimia. Niillä on hämäävästi sama nimi “Kirjava satama” kuin vuonna 2012 ratkeavalla ideakilpailulla – mutta ne on heitetty jo roskakoriin ennen samannimisen ideakilpailun käynnistämistä. Ne olivat kilpailuun johtaneita luonnostelmia, eikä niitä tulla käyttämään mihinkään muuhun.

    Loppuvuonna 2011 pidetyssä Kirjava satama -ideakilpailussa “kilpailijoiden tehtävänä oli laatia Eteläsataman 23 hehtaarin laajuiselle rantavyöhykkeelle kokonaisvaltainen ideasuunnitelma, jonka pohjalta kaupungin ydintä voidaan kehittää”.

    Kilpailualueesta oli rajattu jo tehtävänantovaiheessa tämä tontti ulos, mistä laajalti yritettiin nostaa keskustelua, mutta se jäi pannukakuksi, koska kukaan riittävän korkeassa asemassa oleva ei ottanut koppia. Aikaikkkuna keskustelulle oli siis selvästi liian kapea *ennen* kilpailua.

    Todellisuuden ehdoista ei ollut tilaisuutta keskustella ennen kilpailua, ja nyt siitä ei ole tilaisuutta keskustella ennen kilpailun päättymistä. Sen sijaan itse kilpailussa useampi työ ottaa kantaa myös tähän keskustelemattomuuteen tehtävänantoa venyttämällä; on kyseenalaista, että yksi tontti 23 hehtaarin rantavyöhykkeellä rajataan pois ja sitä kautta ohjataan ideakilpailun kautta haettavaa kokonaissuunnitelmaa niin, että yksi tontti muuttuu kaikkia muita tontteja määrittäväksi.

    Kaupunkisuunnitteluviraston johto tietty nauttii tämän kaltaisesta tilanteesta suuresti. Piinaavinta tässä kokonaisuudessa onkin juuri se, että koska ideakilpailuun on osallistunut iso osa Suomen – varsinkin nuoresta – arkkitehtikunnasta, kukaan heistä ei pysty nyt keskustelemaan tästä asiasta arkkitehdeille ominaisella tavalla kilpailevia ehdotuksia esittämällä, koska ideakilpailun säännöt estävät heitä paljastamasta kilpailussa tekemiään ehdotuksia.

    Ja siis ideakilpailu ratkeaa nyt voimassa olevan aikataulun mukaisesti vasta keväällä, kun tästä yhdestä tontista on jo päätetty. En voi hyväksyä tätä menettelytapaa mitenkään.

  • Vappu Rossi

    Kiinnostava teksti, mutta pakko puuttua yhteen harhaanjohtavaan kommenttiin: Helsingin Taidemuseon näyttelyt EIVÄT ole olleet lähinnä ulkomailta ostettuja valmiita kiertäviä paketteja, vaan kaikkea muuta! Lähes poikkeuksetta taidemuseon itse kuratoimia, erittäin ansiokkaita, joskus toki ulkomaisten toimijoiden kanssa yhteistyössä toteutettuja ja siinä mielessä kansainvälisiä (esim. eurooppalaisten kuraattoreiden kokoama Gallen-Kallela-näyttely, intialaisten nykytaiteilijoiden näyttely, eteläafrikkalaisten nykytaiteilijoiden näyttely), sekä runsaasti suomalaisien taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien näyttelyitä.
    Kyllä, myös kiertäviä näyttelyitä on ollut: Star Wars -näyttely oli 2001 ja Disney näyttely 2009. Siinä välillä oli vielä yksi vastaavantyyppinen ylikansallinen näyttely, Pixar, vuonna 2008. Niihin linkittyi myös suomalaisten taiteilijoiden näyttelyitä, kuten suomalaista taideanimaatiota esitellyt Suomi animoi -näyttely Pixar-näyttelyn yhteydessä 2008.
    Aiempien vuosien näyttelyiden listasta voi todeta miten pieni prosentuaalinen osuus on vastaavantyyppisillä pakettinäyttelyillä (jotka ovat niin ikään mielestäni omalla tavallaan kiinnostavia):
    http://www.taidemuseo.fi/suomi/tennispalatsi/ohjelma/index.html
    http://www.taidemuseo.fi/suomi/meilahti/ohjelma/index.html

  • Ville Ylikahri Post author

    Kiitos Vappu täsmennyksestä. Nyt pitäisikin saada tietää, mikä uudessa museossa olisi oman työn ja kiertävien näyttelyiden suhde. Lisäksi olisi hyvä saada lisävalaistusta siihen, mitä tarkoittaa painotus arkkitehtuuriin ja designiin.

  • Mikko

    Mä kiinnittäisin tässä asiassa huomioni samaan asiaan kuin kiinnitin ristihotellin kohdalla. Samaan, mistä itse kommentoit pilvenpiirtäjien kohdalla. Miten käy sen jalankulkuympäristön (joka tällä hetkellä on toki aika kaamea, mutta voisi olla loistava!)

    Jos museolle lähdetään suunnittelemaan rakennusta, pitää suunnittelijoille painottaa, että tämä on tärkeää.

  • Ami Hasan

    Ville Ylikahrin postaus on hyvä. Suosittelen kaikille koko Guggenheim-selvityksen lukemista, se on hyvin tehty. Muutenkin hankkeen avoimuus on ollut esimerkillistä.

    Muilta kommentoijilta on pakko kysyä, onko “ylikansallinen näyttely” hyvä vai huono asia? Atskin erinomainen ja erinomaisen suosittu Picasso-näyttely oli nimenomaan tällainen “ylikansallinen näyttely”, se kiersi mm. Pariisissa ja Tokiossa.

    Maailmassa on hienoja museoita paljon enemmän kuin hyviä näyttelyitä, näistä tapellaan verisesti ja niitä on erittäin vaikea ja kallis saada Suomeen. Picasso-näyttelyn hintalappu oli päälle 3 miljoonaa. Onneksi se saatiin tänne.

    Guggenheim-verkoston jäsenenä Helsinki pääsisi mukaan päättämään noista verkoston tuottamista kiertävistä näyttelyistä ja saisi siis lisenssimaksua vastaan ne tänne Suomeenkin. Muuten niiden saaminen olisi kallista ja vaikeaa.

    Vielä yksi juttu. Tuo 3.7 miljoonan lisäys ei ole ihan totta, sillä Helsingin taidemuseo toimii tällä hetkellä huonokuntoisissa ja epäajanmukaisissa tiloissa. Joku investointi tarvitaan siis ilman Guggenheimiakin, muuten meillä ei ole kohta ollenkaan Helsingin Taidemuseota.
    Yst.terv.,
    Ami Hasan

    • Vappu Rossi

      Ei, “ylikansallinen” näyttely ei ole automaattisesti huono, kuten kommentissani lausuinkin – olenkin ollut kaikissa em. näyttelyissä myös töissä, Picassossa niin ikään. Ne ovat kuitenkin prosentuaalisesti pieni osuus Helsingin taidemuseon ja esim. Ateneumin toiminnasta. Tätä halusin viestittää.

  • Tor Bergholm

    On mielenkintoista että tässä yritetään kiertää sitä tosiasiaa että tuo 140 M€ ei ole olemassa missään! Valtio velkaantuu ennätysvauhtia, jolloin valtion osallistuminen on ensinnäkin epätodennäköistä ja toiseksi valtiolla ei ole rahaa.. Kaikissa laskelmissa ohitetaan sujuvasti tuollaisen investointiin tarvittava korkoraha: Maltillisen 3 % vuosikoron mukaan 20 vuodelle saadaan 140 miljoonalle yli 44 M€ korkokustannukset, joka on taitelijoilta pois. Samaten tuo 3,7 M€ on sangen optimistisen arvion mukaan laskettu lisäys kaupungin menoihin. Tosiasiassa ei ole olemassa tilastoa jolla voitaisiin osoittaa että Helsingin kaltaisessa kaupungissa museoissa vierailevien ihmisten määrä yhtäkkiä saataisiin pompsahtamaan yli puolen miljoonan lisäkävijän verran. Todennäköisesti tällainen Guggenheimin museon kaltainen lenkkimakkaramuseo sensijaan veisi kävijöitä muilta museoilta. Kun lisäksi tällaisesta taiteen McDonalds-franchising “brändistä” pitäisi vielä maksaa “firmalle” joka tekee museoilla businesta, ja joka on kyseisen selvityksen tehnyt on selvää että tekijöillä on ollut oma lehmä ojassa tukevasti ja utareet on savessa, jolloin maitoon ei pitäisi koskea..

  • Matti Kinnunen

    On mielenkiintoista, että historiasta akateemisen tutkinnon suorittaneena näyt tyystin sivuuttaneen oleellisen kysymyksen: Mikä on Guggenheim-museota ajavien motiivi.

    Ensiksi: Julkisuudessa esitettyjen puheenvuorojen perusteella Helsingin Guggenheim on erinomaisen kannattava bisnesidea. Siispä kysyn: Jos se kerran on niin kannattava ja läpikotaisin hieno idea, mistä syystä yksityiset pääomapiirit eivät kustanna sitä itse? (Vastaan: Kapitalismin perusajatus on maksimoida voitto. Guggenheimin perusajatus on maksimoida voitto siirtämällä kaikki riskit muiden kannettavaksi, tässä tapauksessa siis Helsingin ja helsinkiläisten. Miten “vihreänä” pidät tällaista toimintaperiaatetta?)

    Toiseksi: melkein kaikki poliittiset ryhmät ovat nykyään yksityistämässä julkisia palveluja. Innon tulokset ovat olleet vähintään tulkinnanvaraisia. Eikö juuri Guggenheim olisi sopiva kohde tällaiselle yksityiselle yritteliäisyydelle? Jos hanke menee pieleen, siitä eivät kärsisi ainakaan lapset, sairaat ja vanhukset tai muut vähäosaiset.

    Kolmanneksi: Mielestäni on arveluttavaa puuhata Helsinkiin julkisin varoin kansainvälisen macdonaldstaiteen puuhapuistoa samaan aikaan kun julkisten varojen puutteessa suljetaan Kulttuurien museo ja supistetaan Kansallismuseon ja muiden olemassaolevien museoiden toimintamahdollisuuksia sen sijaan että yritettäisiin luoda niille paremmat ja ajanmukaiset toimintaedellytykset. Esimerkiksi Kulttuurien museon sulkeminen on kansallinen häpeä. Se osoittaa täydellistä piittaamattomuutta sitä valtavaa työtä kohtaan, jota esimerkiksi M.A. Castren ja muut suurmiehemme ovat aikanaan tehneet.
    Toivon hartaasti, että harkitset vielä perusteellisesti Guggenheim-kantaasi ennen lopullista päätöstäsi.

  • Taisto Mähönen

    Hyvä Ville,

    ottakaa siellä valtuustossa nyt vastuu tästä.

    Guggenheim teki selvityksen omista lähtökohdistaan ja omaksi edukseen. Guggenheim vaatii, että jos ei sitä sellaisenaan hyväksytä kuukauden sisällä kahden miljoonan down-payment on lost money.

    Tällaisella toimenpiteillä ei rehellisiä hankkeita viedä eteenpäin.
    Kaksi miljoonaa konsultaatiota ja 5 miljoonaa näyttelykuluja vuodessa on heidän vaateensa.

    Sillä ostaa kaksi Picasso näyttelyä vuodessa Ami Hasanin tietojen mukaan.jää vielä miljoona omiinkin näyttelyihin.

    Eli ei Guggenheimille, mutta kyllä kulttuurirahojen lisäykselle.

    Kyllä myös hienolle talolle Skattalle!

    t. Taisto Mähönen

  • Eeva Berglund

    En valitettavasti pääse kuulemaan Vihreiden Guggenheim-hanke mietteitä tänä iltana, mutta en voi olla kommentoimatta.
    G. brändi ei ole sen arvoinen, että Helsingin kannattaisi panostaa siihen. Omissa vaikeuksissaan painiskeleva G. tarvitsee Helsinkiä enemmän kuin Helsinki tarvitsee sitä.
    Helsinki nimittäin ei ole mikään onneton arkkitehtooninen tai kulttuurinen takapajula, joka tarvitsisi sitä kokonaisvaltaista ulkopuolista know-how’ta, jota G raportin mukaan olisi tarjolla. Raportin perusteella on vaikea uskoa, että päätösvaltaa G. ketjun tekemisistä helsinkiläisille juuri jäisi. En myöskään luota siihen, että yhdysvaltalaisten bisnesintressien käsitykset kosmopoliittisuudesta ja edistyksestä ovat välttämättä sen autuaampia kuin täkäläisten ammattilaisten. (Tahdon sanoa, että “globaaliksi” kutsuttu ei ole laadun tae – siihen tarvitaan aivan jotain muuta).
    Rakennetaan mieluummin paikallisista lähtökohdista, sitten kun aika on kypsä ja kassat taas pullollaan, upea pääkirjasto, hieno lisärakennus Rakennustaiteen museolle ja/tai tehdään Tennispalatsin taidemuseolle oma sisäänkäynti, niin ei sielläkään tarvitse kävellä näyttelyyn popkornin hajussa. (Ja pidetään samalla Kulttuurienmuseo auki!) Ja pohditaan rauhassa ja ilolla rakkaan Etelä Sataman olemusta ja tulevaisuutta.
    Todellisuudessa Helsingin kaltaisissa keskisuurissa kaupungeissa kulttuuri-investoinneilla on viime vuosikymmeninä lähinnä pelastettu rumentuneita ex-teollisuusalueita, niitäkin vaihtelevalla menestyksellä, ja aina pakettiin on kuulunut paljon muutakin kuin yksi taide- tms. laitos. Katsokaa vaikka viimeisimmän YSS lehden erinomainen artikkeli, mistä selviää, että itse museo oli huiman jäävuoren huippu http://yslehti.blogspot.com/.
    Ja vielä, Guggenheimit New Yorkissa ja Bilbaossa ovat upeeta arkkitehtuuria ja esittävät mielenkiintoista taidetta. Mutta kuka osaa sanoa mitään niistä muista ketjun jäsenistä? Siihen tuntemattomien joukkoon en haluaisi helsinkiläisten päättäjien meitä sysäävän.

  • Tuomas S.

    Minua huvittaisi kuulla vähän enemmän tuosta raportista. Helsingin kaupunki siis tilasi guggenheim- säätiöltä selvityksen, pitäisikö guggenheim- museo sijoittaa helsinkiin. Yllättävästi guggenheim- säätiö kannattaa hanketta. Idea on hiukan sama kuin jos WV- autolta pyydettäisiin joukkoliikenneselvitystä ja sen jälkeen syntynyttä paperia käsiteltäisiin jotenkin oikeasti raporttina. Nythän Helsinki maksoi itselleen suunnatun ylihintaisen mainoksen.

    Raportti itsessään on kyllä jo nyt ikoninen. se maksoi 2500000 euroa, se on 186 sivua pitkä. Ilman ilmakuvia, historiakatsauksia, lähdeluetteloita ja sisällysluetteloita jää noin 140 sivua. Siis noin 18 000 euroa per sivu. Mitä sillä saatin?

    Kuten todettua, Guggenheimin mainos. Huolimattomasti ja osin asiantuntemattomasti toimitettu pläjäys markkina- ja toimintaympäristöanalyysiä, epäselvästi kirjoitettuja yhteenvetoja OKM:n tavoitevisioista ja kolme markkinaskenaariota joiden perustana oleville luvuille ei annettu mitään muuta kuin että “modernassakin käy 500 000 ihmistä vuodessa”.

    Mitä sillä ei saatu?
    Vastausta siihen paljonko Guggenheim maksaa, kuka sen maksaa ja mitä sillä saadaan. Puhumattakaan siitä mitkä Guggenheim- museon vaikutukset olisivat muulle museokentälle.

    Se mitä saatiin 2500000 eurolla oli siis Guggenheimin mainos. Jonkun pitäisi selvittää kuka tämän tilasi, kuka tätä valvoi ja kuka tämän hyväksyi. Semminkin kun vihreät on kovasti profiloituneet tolkun puolueena joka on kaikenlaisia hyvä veli- järjestelmiä vastaan.

  • Anonyymi kuntalainen

    “Raportti itsessään on kyllä jo nyt ikoninen. Siis noin 18 000 euroa per sivu. Jonkun pitäisi selvittää kuka tämän tilasi, kuka tätä valvoi ja kuka tämän hyväksyi. Semminkin kun vihreät on kovasti profiloituneet tolkun puolueena joka on kaikenlaisia hyvä veli- järjestelmiä vastaan.”

    Koko Guggenheim-kuvio kuulostaa päivä päivältä aina vain surrealistisemmalta projektilta – tosin jos “museon” tarkoitus on nimenomaan keskittyä surrealismiin, niin silloinhan tämä kaikki käy hyvin etukäteismainoksesta siitä, mitä tuleman pitää.

    Kuten jo muuallakin on mainittu, koskaan ei ole mikään tälläinen hanke pysynyt budjetissaan. Musiikkatalon kohdalla hinta oli esimerkiksi tuplat “luvatusta”. Eli kaikkineen Guggenheimin hinta voi hipoa jopa 300 miljoonaa (koska puhuttu rakentamisen maksavan 140M), tähän päälle sitten vielä joka vuotiset juoksevat kulut, jotka nekin ovat melkoisen päätä huimaavia.

    Kuntalaisena ja nettoveronmaksaja annan Villelle ja muille vihreille ja miksei muillekin valtuutetuille ilmaisen (!) muistutuksen: tämän hankkeen puolesta äänestäneiden nimilista tulee kiertämään laajasti netissä ja muualla ennen lokakuun kuntavaaleja, joten kannattaa miettiä kahdesti, haluaako oman nimensä löytyvän listan Kyllä vai Ei -osiosta.

  • Saarinen

    Hyvä Ville, Oletko todella sitä mieltä, että G:lle vuodessa maksettavat lisenssi, hallintomaksu ja näyttelykorvaukset eli yhteensä noin 5 miljoonaa ovat hyvä sijoitus? Myös maksavien kävijöiden määrä on huikeasti yliarvioitu erityisesti ensimmäisen vuoden jälkeen. Mikään pohjoismainen museo ei pääse lähellekään tuollaisia (400000) maksavien kävijöiden lukuja. Kolmanneksi tuo suunniteltu rakennushan ei ole museo vaan isohko taidehalli. Tämä varmistaa sen, että valtio ei voi tulla mukaan vaikka haluaisi ja edelleen se merkitsee, että jokaisen näyttelyn on onnistuttava, koska peruskokoelman esittelyä ei ole kun ei ole kokoelmaakaan. Vertailu Bilbaoon on juuri siksi harhaanjohtavaa, koska siellä on 8000 neliömetriä oman kokoelman näyttelyä ja 4000 neliömetriä vaihtuvia näyttelyitä. Hesassa olisi vain se 4000 neliötä vaihtuvia näyttelyitä. Lisäksi aiotko ottaa osaltaan vastuullesi sekä nykyisen kaupungin taidemuseon tuhoamisen ja vihreiden äänikadon syksyn kunnallisvaaleissa Helsingissä?

Comments are closed.