Lähiöiden koulut tarvitsevat lisätukea kiintiöiden sijaan


Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että yli puolet pääkaupunkiseudun asukkaista haluaa maahanmuuttajille kiintiöt kouluihin.  Ongelmat niissä kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajia, pitää ottaa vakavasti. Oppilaiden kiintiöiminen ei kuitenkaan ole ratkaisu. Kiintiöt ovat mahdottomia ja laittomia. Miten määritellään maahanmuuttajalapsi, joka ei saisi mennä lähikouluunsa. Ensimmäisen, toisen vai vielä kolmannenkin polven maahanmuuttaja?

Pitää löytää muita ratkaisuja pitää kaikki Helsingin koulut hyvinä ja houkuttelevina. Ne koulut, joissa on paljon oppimisvaikeuksia, saavat jo nyt kaupungilta erityistä rahaa, jonka avulla koulujen eroja voidaan tehokkaasti tasata. Vihreiden esityksestä rahaa ollaan lisäämässä ensi vuonna tuntuvasti. Tällä rahalla voidaan esimerkiksi pienentää opetusryhmiä ja palkata koulunkäyntiavustajia.

On tärkeää, että kaupunki ottaa oppilaiden taustan huomioon jakaessaan rahaa kouluille. Maahanmuutto on vain yksi tekijä, joka erottelee kouluja. Eniten vaikuttavat oppilaiden vanhempien koulutustausta ja tulotaso. Pienituloisten asuinalueilla asuu myös paljon maahanmuuttajia, mikä keskittää koulujen ongelmia.

Onkin erityisen tärkeää rakentaa kaupunkia tasapuolisesti.  Helsingin pitää pitää kiinni tavoitteesta rakentaa kaikkiin kaupunginosiin tasapuolisesti vuokrataloja, omistusasuntoja ja asumisoikeusasuntoja. Tällöin myös eri koulut kehittyvät tasapuolisesti.

Pääkaupunkiseudun alueiden eriarvoistumiskehitystä jyrkentää seudun kuntien välinen kilpailu. Siksi kuntien kaavoitus tulisikin yhdistää – joko kuntaliitoksella tai seutuvaltuustolla. Hallituksen kuntauudistuksessa onkin tässä paljon pelissä. Lisäksi valtion tulisi ottaa koulujen rahoituksessa huomioon metropolialueen erityiset ongelmat.