Hallitusohjelma vihdoin valmiiksi


Politiikan varsin uskomaton kevätkausi on takana. Kuten olette blogini hiljaisuudesta voineet päätellä, olen itse vetänyt henkeä rankan vaalikampanjan ja vaalitappion jälkeen. En ollut mukana hallitusneuvotteluissa, vaikka seurasinkin niitä kontaktieni kautta tiiviisti.

Olen tyytyväinen hallituspohjaan, vaikka se onkin vielä suurempi kompromissien sikermä kuin aiempien hallitusten ohjelmat. Muuhun ei kuitenkaan ollut mahdollisuuksia Suomen hajanaisella puoluekartalla. Pidän siitä, että hallitus jatkaa hyvää ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa ja aikoo viedä eteenpäin kuntauudistuksia. Samoin perusturvan korotus on oikeaa politiikkaa. On ollut kestämätöntä, että perusturvan jälkeenjääneisyys on ajanut tuhannet ihmiset kuntien toimeentulotukiluukulle. Nyt sosiaaliturvaviidakko selkenee edes vähän.

Hallituksen leikkauslistoja ja veronkorotuksia on jo arvosteltu. Oma analyysini Suomen (ja useimpien muiden Euroopan maiden) tilanteesta on se, että julkisia menoja on pakko leikata. Ikärakenteemme ja taloutemme rakenteiden jäykkyys verrattuna Aasiaan johtaa siihen, että julkiselle sektorille ei riitä enää yhtä paljon jaettavaa kuin ennen. Moni on kysynyt, miksi mikään puolue haluaa mennä hallitukseen laatimaan leikkauslistoja. Tämä on hölmö kysymys, sillä sinnehän tulisi kaikkien vastuullisten puolueiden pyrkiä. Silloin, kun kaikille ei ole jaettavaa, tehdään kaikkein vaikuttavinta politiikkaa. Pitää päättää, mistä luovutaan ja mihin panostetaan.

Helsingin kaupungille hallitusohjelma sekä antaa että ottaa. Saamme ensi maanantaina kaupunginhallituksen kevätkauden viimeisessä kokouksessa arvion ohjelman linjausten kokonaisvaikutuksista Helsingille. On selvää, että kuntien valtionosuuksien yli puolen miljardin leikkauksista suuri osa osuu Helsingille. Toisaalta jotkut toiset kirjaukset taas vahvistavat Helsingin taloudellista asemaa. Samoin linjaus työssäkäyntialueista muodostettavista kunnista voi antaa avaimet pääkaupunkiseudun lukossa olleen kuntajaon avaamiseksi. Nuorten työllistämis- ja koulutustakuun käytännön toteuttaminen ja rahoitus ovat isoja kysymysmerkkejä.

Näissä tunnelmissa siirryn kesälomalle ja palaan politiikan ja blogini pariin elokuussa. Onnea vielä uusille vihreille ministereille Heidille ja Villelle!

p.s. Muistakaa tulla mukaan Helsinki Prideen juhannuksen jälkeisellä viikolla!