Sosiaaliturva kuntoon yrittäjille, freelancereille ja pätkätyöläisille


Nykyisen sosiaaliturvajärjestelmämme suurimpia väliinputoajia ovat epätyypillisissä työsuhteissa olevan ihmiset. Ja heitä on yhä enemmän. Toinen väliinputoajaryhmä on yrittäjät. Yrittäjyyden monimuotoisuus ei taivu byrokraattiseen sosiaaliturvamalliimme.

Sosiaaliturvamme on rakennettu sillä ajatuksella, että jokaisella on kokoaikainen työpaikka tehtaassa tai virastossa. Tämä ajatus on äärimmäisen kaukana nykytodellisuudesta. Siksi sosiaaliturvaa tulee uudistaa.

Minun ratkaisuni asiaan on perustulo. Vihreiden perustulomallissa nykyiset työttymyystuet, kotihoidontuet ja opintotuet muutettaisiin yhdeksi yksinkertaiseksi perustuloksi, joka olisi noin 500 euroa kuussa. Perustulon yksinkertaisuus on siinä, että sen saavat kaikki ja sen päälle voi tienata palkkatuloja vapaasti. Mitään kannustinloukkuja ei synny eikä ihmisiä jaotella erilaisiin lokeroihin sosiaaliturvastatuksen mukaan. Vihreiden perustulomallin yksityiskohtiin voi tutustua sivulla www.vihreat.fi/perustulo ja lukemalla toimittamani ja osittain kirjoittamani “Perustulo – kohti toimivaa perusturvaa”-kirjan (Ladattavissa pdf-tiedostona Vihreän Sivistysliiton sivuilta)

Perustulo herättää monia kysymyksiä. Sosiaaliturvajärjestelmämme on todella monimutkainen ja pyydänkin kaikki kiinnostuneita perehtymään ajan kanssa vihreiden perustulomalliin. Vastaan tässä lyhyesti kahteen yleisimpään kysymykseen:

1. Miksi ihmisille pitäisi jakaa ilmaista rahaa? Kuka sitten menisi töihin?

Perustuloa vastustetaan usein sillä argumentilla, että se saisi ihmiset jäämään pois töistä. Perustulo ei kuitenkaan muuttaisi sitä, että nykyistenkin sosiaalitukien varassa voi käytännössä elää työtä tekemättä. Perustulo ei kuitenkaan pakottaisi saajiaan toimettomuuteen, vaan nimenomaan kannustaisi lisätulojen hankkimiseen.

Perustulo lisäisi työntekoa. Nyt kannattamattomat osa-aikatyö, yrittäjyys ja lyhyet keikkatyöt tulisivat kannattaviksi niille ihmisille, jotka ovat nyt pakotettuja olemaan toimettomina työttömyysturvan avulla. Yrittäjien epäoikeudenmukaiset karenssiajat poistuisivat.

Perustulon lisäksi tarvitaan aktiivista koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa. Perustulo ei poista tarvetta lisätä nuorten koulutus- ja työpaikkoja. Vaikka itse en uskokaan perustulon sinällään syrjäyttävän ketään työelämästä, saattaa olla tarpeen yhdistää nuorille myönnettyyn perustuloon velvollisuus olla koulutuksessa, työllistämistöissä tai osoittaa jotenkin muuten aktiivisuutensa. Kukaan nuori ei saisi jäädä kotiin makaamaan, sillä se on sekä nuorelle itselle että yhteiskunnalle todella vahingollista.

2. Mistä otetaan perustuloon tarvittavat rahat?

Vihreiden esittämä perustulo maksaisi Kelan tekemien mikrosimulaatiolaskelmien mukaan vajaan miljardi euroa enemmän kuin nykyinen sosiaaliturva. Hinta ei siis ole 11 miljardia, kuten jotkut ovat väittäneet. Lisämiljardi saadaan korottamalla pääomaveroa ja energian verotusta.

Perustuloa ei voi vastustaa sillä argumentilla, että siinä rahaa jaettaisiin ihmisille. Sillä jo nyt Suomessa on perustuslain suoma turva perustoimeentuloon ja jo nyt “rahaa jaetaan” tuen tarpeessa oleville ihmisille. Perustulo olisi vain järkevämpi tapa hoitaa nämä tulonsiirrot.

Useissa perustulotutkimuksissa on myös arvioitu perustulon lisäävän työntekoa, joten siten perustulo toisi lisää verotuloja.

Kokeillaan perustuloa, niin voidaan lopettaa jossittelu

Perustulon vaikutuksia on laskettu erilaisilla tietokonemalleilla. Perustulon vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen ei kuitenkaan tiedetä varmasti. Siksi perustuloa pitäisi kokeilla jollain alueella Suomessa. Silloin nähtäisiin, kannustaako perustulo työhön ja yrittämiseen vai saako se ihmiset jäämään vaikkapa lyhyemmälle työviikolle ja sapattivapaille.

Kokeilu lopettaisi jossittelun ja osoittaisi käytännössä perustulon toimivuuden. Ja jos se ei toimisi, niin ainakin minä olen valmis ottamaan hatun kauniiseen käteen ja kehittämään muita malleja, joilla sosiaaliturvaamme uudistetaan.

Perustulo ei ole ihmelääke, joka korjaa kaikki yhteiskunnan vääryydet. Enemmänkin se on nähtävä nykyisen sosiaaliturvan korjaamisena vastaamaan 2010-luvun työmarkkinoiden tarpeita. Suomessa on suuri joukko luovan alan freelancereita ja pienyrittäjiä, jotka eivät saa mitään sosiaaliturvaa työkeikkojen välillä. Perustulo olisikin konkreettinen tapa edistää suomalaisia innovaatioita ja yrittäjyyttä.