Onko Guggenheim vihreää? 9


Eilen julkistettiin kaupunginhallituksen Guggenheim-säätiön kanssa tekemä sopimus. Helsinki ja museo tutkivat yhdessä, millaisin ehdoin olisi mahdollista ja kannattavaa rakentaa uusi taidemuseo Helsinkiin.

Kaikki ovat olleet uutisesta riemuissaan. Helsinki maailmankartalle! Suomen taide-elämä nousuun! Lisää työpaikkoja ja elämää! Minäkin tottakai kannatin selvityksen tekemistä. Kyseessä on tuhannen taalan paikka luoda Helsinkiin jotain uutta.

Kaverien Facebook-seinillä oli myös muutamia kriittisiä huomioita. Onko Guggenheim muuttumassa laajentuessaan museoiden McDonaldsiksi? Miksi Helsinki haluaa saada oman taidemuseonsa tällaisen brändin alle?

Nämä ovat hyviä kysymyksiä, jotka pitää ottaa huomioon selvitystä tehdessä. Minusta ei ole kestävää rakentaa wau-arkkitehtuurimuseota sitä varten, että risteilylaivoilla tai lentokoneilla saapuvat turistit saavat elämyksiä. Kauheinta mitä tiedän, on Louvren kaltaiset pakolliset turistinähtävyysmuseot, joissa ihmiset juoksevat valokuvaamassa tuhat kertaa nähtyjä tauluja. Sitten sanotaan kotona tyytyväisinä ”I’ve done Mona Lisa”.

Siksi pidinkin erinomaisena Helsingin ja Guggenheim-säätiön lähtökohtaa siitä, ettei lähdetä rakentamaan vain näyttävää rakennusta, vaan pohditaan, millainen voisi olla 2000-luvun taidemuseo. Minusta keskeistä on arvioida, miten tuleva museo voisi tukea uusien ideoiden ja uuden taiteen syntymistä. Miten museossa näkyy suomalaisuus ja helsinkiläisyys eikä vain muualta kopioitu Guggenheim?

Ja ilman muuta museon tulee vastata jo nyt ajankohtaisiin ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Voisiko museon tulo vauhdittaa junaturismia Venäjältä ja junatunnelin rakentamista Tallinnaan? Voisiko uuden museorakennuksen yksi wau-elementti olla nollaenergiaratkaisut?

Näistä lähtökohdista käsin ehdoton kyllä Guggenheim Helsingille!


9 thoughts on “Onko Guggenheim vihreää?

  • Mikael

    Mielestäni melko elitististä esittää, että kun ne kaikki nyt käyvät siellä taidemuseossa ja näkevät/kuvaavat sen saman teoksen niin se on sit ihan passee. Voiko taide tai taide-elämys olla aina uniikki? Mitä muuta (taide)museot tarjoavat kuin elämyksiä? Taiteen kokeminen lienee myös melko subjektiivista. Eli se mitä Sinä pidät dorkana pakkopullakulttuuriturismina on jollekin toiselle elämys, ainakin sillä ensimmäisellä kerralla.

    En lähtisi nenä pystyssä halveksimaan toimivaa brändiä tai maalailemaan piruja seinille vaan sen takia, että “siellä käy ne turistit”.

    Nollaenergiaratkaisu ja uudet idea OVAT kannatettavia. Valitettavasti jälkimmäinen on aika hakusessa Suomen museosektorilla…

    M

    • admin Post author

      Ehkä olin (taas kerran) elitistinen. Tietenkin museot tarjoavat elämyksiä ja olen itsekin juossut maailman museoissa. Teki vain mieli vähän kyseenalaistaa sitä, että museota perustellaan monissa puheissa miljoonalla turistilla vuodessa ja lisääntyvillä risteilylaivoilla. Kuinka kauan turismi nykymuodossaan voi jatkaa kasvuaan?

      On hienoa, jos Guggenheimin avulla saadaan laadukkaita ja kiinnostavia näyttelyitä Helsinkiin. Tulee välillä mieleen, että aiemmin taidenäyttelyt kiersivät maailmalla, jotta mahdollisimman moni pääsisi niitä katsomaan. Nyt (lähinnä Bilbaon innoittamana) odotetaan, että koko maailma tulee käymään yhdessä museossa. Vähän kärjistäen…

      Mutta kuten kirjoitin, on selvityksellä hyvä lähtökohta etsiä jotain uutta, eikä kopioida jo toteutettuja ideoita.

  • Pörrö

    Mulla särähtää kyllä aika pahasti väitteesi Louvresta pakollisena turistinähtävyysmuseona. Samoin kuin Ateneum myös Louvre toimii taiteen ja taidehissan opiskelijoille aarreaittana. Erityisesti Napoleonin ryöstöretkien aikaiset taideaarteet ovat jotain sellaista, minkä näkeminen muualla kuin kirjoissa ON sen kaiken matkustamisen ja jonottamisen arvoista.

    Olen itse ollut kaksi viikkoa Louvressa, kerran itsekseni ja kerran opiskelijavaihdossa. Kummallakaan kerralla en ole päässyt kuin rääppäisemään peruskokoelman pintoja. Guggenheim- museoissa olen myös vieraillut useita kertoja – niissä taas yleensä on ollut hyvinkin mielenkiintoisia ja osin jopa “ei niin taiteeksi luettavia” näyttelyitä kuten mm. vaatetusta ja valaistusta. Guggenheimin toiminnassa muualta lainattujen taideaarteiden osuus on merkittävä kun taas Louvren kaltaisten suurten museoiden idea on peruskokoelman valtava määrä yhdessä vaihtuvien näyttelyiden kanssa.

    Se, että virkamiehet ja osin jotkut asiaan perehtymättömät luottamusmiehetkin puhuvat nyt kaupungin taidetoimintojen yhdistämisestä Guggenheim- konseptiin on kuitenkin lähinnä tietämättömyyttä ja osaamattomuutta. Siinä missä Guggenheim-konsepti on oikeasti maailmanluokassa merkittävä toimija kulttuurin säilyttämisen ja esittelyn saralla se ei kuitenkaan juurikaan ole paikallinen. Kaupungin taidemuseotoiminnan supistaminen tällä varjolla osoittaisi vain Helsingin kulttuurivihamielisyyttä ja alleviivaisi sitä, että itsekään emme pidä kotimaista taidetta kovin arvokkaana. Kaupungin tasolla panostus paikallistaiteeseen pitäisikin itseasiassa kasvaa jos oikeasti haluamme Bilbao Efektin kaltaista kotimaisen kulttuurin rikastumista tätä kautta.

    Mitä taas tulee siihen, että samanaikaisesti tulisi satsata kestäviin matkustusvaihtoehtoihin en voisi olla enempää samaa mieltä. Mutta olen aika vakuuttunut että tämä bointti hautautuu wau-arkkitehtuurikilpailujen ja hypetyksen alle aikalailla tyystin.

  • admin Post author

    Pörrö: tuo esiin nostamasi pointti Helsingin kaupungin taidemuseon yhdistämisestä Guggenheimiin on hyvin oleellinen. Itse en ole saanut asiaan vielä selkeitä vastauksia. Ehkei niitä vielä olekaan.

    Kun Jussi Pajunen esitteli hanketta meidän valtuustoryhmälle, nostin esiin tämän seikan. On puhuttu, että taidemuseon nyt hallinnoimat kaupungin julkiset taidekokoelmat erotettaisiin museon näyttelytoiminnasta. Se ei kuitenkaan vastaa kysymykseen, missä esitellään suomalaista taidetta, jos taidemuseomme esittelee Guggenheimin kautta saatuja kansainvälisen tason näyttelyitä.

  • kari

    Oliko kokonaiskustannuksista mitään puhetta, vai hyväksyikö kaupunginhallitus reilun millin lahjoituksen pikaistuksissaan.
    medialle laskelmia ei ole annettu, joten tein oman karkean arvion. esitetyt luvut miljoonia:

    rakennus 300, brändirahaa säätiölle 40 ja parastaennen päivän ohittaneita jeffkoonseja ja serroja 70 miljoonalla museon peruskokoelmaksi.

    jos luvut ovat väärin, niin korjaa

  • admin Post author

    Karille: tulevan museon tulevia kustannuksia ei ole meille vielä esitelty. En usko, että rakennukseen uppoaisi 300 miljoonaa eikä taidetta tulla ostamaan 70 miljoonalla. Musiikkitalo (joka vaati kalliita akustisia ratkaisuja yms.) maksoi hieman yli 100 miljoonaa. Tulevan museon tarkoitus on esitellä kiertäviä näyttelyitä eikä niinkään kerätä omaa kokoelmaa.

    On selvää, että museon rakentaminen ja pyörittäminen maksaa paljon, mutta lähtökohtana on, että kaupungin kokonaistalouden kannalta se on kannattava investointi. Bilbaossa Guggenheim-museo maksoi itsensä takaisin kuudessa vuodessa, kun lasketaan, kuinka paljon se on lisännyt matkailua ja työllisyyttä.

    Laskelmiin pitää ottaa huomioon myös se, että kaupungin taidemuseolle oltiin alustavasti suunnittelemassa joka tapauksessa uuden museorakennuksen tekemistä. Nyt museo toimii kolmessa eri toimipisteessä, jotka eivät löydä yleisöä parhaalla mahdollisella tavalla.

    Mutta koska rahasummia eikä muitakaan tarkkoja suunnitelmia vielä ole, on tietysti kaikilla päättäjillä täysi oikeus vielä sanoa hankkeelle ei. Mihinkään ei olla sitouduttu. Katsoimme kuitenkin, että Guggenheim-museon saaminen Helsinkiin on sellainen mahdollisuus, että se kannattaa selvittää reilun miljoonan euron summalla.

    Ville

    • kari

      Bilbao taisi maksaa kokoelmasta reilut 40 miljoonaa, brändimaksua noin 30 miljoonaa. Guggenheimia voi tuskin olla ilman muutamaa jeffkoonsia. G:n ja helsingin sopimuksessa sanotaan, että niin kaupungilla kuin G museolla on omat riskinsä. tosin, en ymmärrä, mitä riskiä G museolla on. he saavat täyden korvauksen ja vähän yli, oli selvityksen lopputulos mikä hyvänsä

  • Hannu Oskala

    Bilbaossa Guggenheim-museo maksoi itsensä takaisin kuudessa vuodessa, kun lasketaan, kuinka paljon se on lisännyt matkailua ja työllisyyttä.

    Kannattaa suhtautua kaikkiin lukuihin terveellä skeptisyydellä vaikka Guggenheimin kokonaistalodellinen kannattavuus Bilbaon kohdalla onkin kiistämätöntä.

    Wikipedian mukaan Bilbaossa kävi vuonna 1995 ennen museota 25 000 turistia. Helsingissä oli viime vuonna taantumasta huolimatta noin kolme miljoonaa hotelliyöpymistä, joista yli miljoona “leisure”. Tärkeä osa Bilbaon nousussa oli myös halpalentoyhtiöillä, jotka alkoivat lentää Bilbaoon muutama vuosi museon avaamisen jälkeen.

    Helsinki ei ole taantuva teollisuuskaupunki vaan jo valmiiksi vireä alueellinen keskus, jossa on valtavasti taiteellista toimintaa. Pääkaupunkiseudulla asuu noin 70% Suomen kuvataiteilijoista.

    Kaupunginmuseon tehtäväkenttä on tällä hetkellä rutkasti laajempi kuin “kansainvälisiä huippunäyttelyitä”, joita Guggenheimin brändi tarkoittaa. Kannattaa tsekata Bilbaon näyttelytoiminta. Ei ole baskimaan väriä siinä. Kansainvälistä ja sinällään huippulaatuista nykytaiteen sisäsiistiä eliittiä kyllä.

    Jos Guggenheimin tulo tarkoittaisi esim. kaupunginmuseon oman kotimaisen kokoelman kartuttamisen loppumista, pidän koko ideaa tuhoisana.

    Jos Guggenheim taas tarkoittaisi sitä että myös koko elävälle kuvataiteen ja kulttuurin kentälle annettaisiin uutta arvoa kaupungin kokonaisbrändin kehittämisessä olisin todella ilahtunut.

    Merkit eivät ole luottamusta herättäviä: Kulttuurikeskuksen budjetista säästetään vuosittain -1,5%m eli noin 400000€. Tällä vaalikaudella on tehty leikkauksia kulttuuriin jo 1,2 miljoonan edestä. Sitten takataskusta löytyykin sama summa konsulttitaiteelle…

Comments are closed.