Työtä kaikille -malli TV:ssä 5


FST:n Obs-ohjelma teki hyvän jutun Paltamon työllistämismallista viime torstaina. Juttuun haastateltiin myös minua.

Jos siis Paltamon malli kiinnostaa, niin jutun voi katsoa vielä kuuden päivän ajan Ylen areenasta:

http://areena.yle.fi/ohjelma/dbabb977cec6af84577d101d6053b0b1

Jutussa tulee esiin kaksi asiaa, joita en itse maininnut edellisessä blogikirjoituksessani.

Paltamon mallissa jokainen työvoimatalon työntekijä voi mennä avoimille markkinoille töihin vaikkapa vain kahdeksi päiväksi. Silloin häneltä jää työvoimatalon palkasta kaksi päivää pois, mutta hän voi heti työkeikan jälkeen palata työvoimataloon töihin. Näin lyhyen keikkatyön vastaanottaminen tulee helpoksi ja houkuttelevaksi. Tämä on valtava ero nykyiseen työttömyystukijärjestelmään, joka käytännössä tekee mahdottomaksi työttömille lyhyiden keikkatöiden vastaanottamisen. Tässä suhteessa Paltamon malli toimii kuten Vihreiden perustulo.

Toinen asia on se, että työvoimatalossa työskentely pitää työttömien työkykyä yllä ja kehittää sitä. Eli työvoimatalossa työskentelevillä on paljon parempi mahdollisuus työllistyä avoimille markkinoille kuin pelkkien tukien varassa kotona olevilla. Tämä on erittäin tärkeää sekä työttömän kannalta että yhteiskunnan kannalta.

Ohjelmassa sanottiin, että Paltamon malli ei tulisi yhtään kalliimmaksi kuin nykyinen tukien maksaminen. Alustavissa laskelmissa Helsingin virkamiehet ovat päätyneet varsin erilaisiin lopputuloksiin. Siksi asia tuleekin tutkia kunnolla ensi vuoden aikana. Itse maalaisjärjellä ajateltuna en näe, miksi malli maksaisi kovin paljon enemmän. Rahavirrat vain pitää kääntää valtion ja kunnan välillä uusiin uomiin.

Ja vaikka malli enemmän maksaisikin,  minusta yhteiskuntamme tulee olla valmis maksamaan aika paljonkin enemmän siitä, että työttömille saadaan työtä.


5 thoughts on “Työtä kaikille -malli TV:ssä

  • tpyyluoma

    Hei, olisiko jotain linkkiä niiden virkamiesten laskelmiin?

    Semmoinen juttu tulee myös mieleen että helsinkiläisten työttömien rakenne lienee erillainen kuin Paltamossa, olettasin että ovat esimerkiksi keskimäärin paremmin koulutettuja. Eli hommat pitäisi miettiä sen mukaan, Seure tuntuisi äkkiseltään luontevalta toimijalta kaupunkien puolelta. Mutta hyvä homma joka tapauksessa, ja saa se maksaakin.

  • admin Post author

    Virkamiesten laskelmia on toistaiseksi lähinnä tupakka-askin kannessa. Paltamon kunnanjohtajalla ja Helsingin henkilöstökeskuksen virkamiehillä on summista varsin erilaiset käsitykset. Koitan saada tarkkoja lukuja mahdollisimman pian keskustelun pohjaksi.

    Ville

  • TJM

    Olen ollut yhdessä tilaisuudessa, jossa köyhyyteen perehtynyt tutkija puhui mm Paltamon mallista. Ihan positiivista kuvaa hän siitä halusi antaa, mutta kun kysyin, millaisia töitä nuo työtalon ihmiset sitten tekivät, hän hieman takellellen myönsi, että siinä se pulma oikeastaan oli. Mielekkäitä töitä ei oltu onnistuttu ihan siinä määrin löytämään kuin hankkeen alussa oli haaveiltu. Reippaasti tutkija myös myönsi, että kyllähän siellä aika paljon sellaista joutokäyntiä ja lusmuilua oli.

    Tietenkin osa työttömistä on aina sellaisia, joiden elämänhallinta ja yleinen kunto ja työkyky pysyvät hyvinä vain, jos heidät ohjataan johonkin tuollaiseen “hoidokkitaloon”, johon on aamulla noustava ja jossa on kyettävä olemaan selvin päin. Osa voi jopa kokea olevansa tuota kautta osa yhteiskuntaa ja saada siitä mielihyvää. Paltamossakin naiset kuulemma tekivät oikein taidokkaita käsitöitä, joita siellä oli sitten myynnissä. Ihmiset, jotka menettävät työttömyyden myötä elämänhalunsa ja kykynsä toimia yhteiskunnassa tulevat tietenkin kalliiksi. Helpostikin kalliimmaksi kuin tuollaisen Paltamon mallin toteutus, kun koko elämänkaari ja vaikutukset läheisiin otetaan huomioon. Olen myös hieman naiivi idealisti ja uskon, että yhteiskunnassa kannattaa maksaakin siitä, että kannattelemme myös heikoimpia, jotta he voivat kokea elämänsä mielekkääksi.

    Sitten mielestäni suurimmat ongelmat, varsinkin, jos hanke toteutettaisiin Helsingissä:

    Hinta on kyllä todella mielenkiintoinen kysymys. On hauska laskea, mitä yksin elävä työtön saa työmarkkintukea, asumistukea, toimeentulotukea ja ihastella pottia. Minkäköhän verran Helsingissäkin on työttömiä, jotka saavat jopa nollaan euroon alennettua työmarkkinatukea puolison tulojen tähden? Vaikka hallitus teki päätöksen nostaa noita alarajoja joulukuun puolestavälistä alkaen, ei se koko ongelmaa poista. Nämä ihmiset eivät tietenkään ole oikeutettuja yleensä myöskään toimeentulotukeen tai asumistukeen. Tulojen nousu jonnekin kahdeksaan sataan euroon nollasta olisi tietenkin yksilön kannalta hyvä asia ja hienoahan se on, jos meillä on siihen varaa.

    Sitäkään en tiedä, minkä verran Helsingin työttömissä on heitä, jotka ovat menettäneet työmarkkinatukensa kieltäydyttyään tai “kieltäydyttyään” työvoimaviranomaisten osoittamista toimenpiteistä. Tällöinhän voidaan myös toimeentulotukea laskea jopa 40%. Hurja tulonnousu heillekin ja varmasti tarpeeseen. Ihmeellistä vain, kuinka siihen voisi olla varaa, jos tähän asti ei ole ollut varaa edes siihen, että kaikki ihmiset olisivat oikeutettuja minimitoimeentuloturvaan ilman mielivaltaista tarveharkintaa.

    Helsingin ja Paltamon erohan on myös siinä, että Helsingissä on edes jollakin tavalla toimivat työmarkkinat. Tulee mieleen ajat, jolloin työttömiä työllistettiin Leppäsen mallin mukaisesti. Minulle jäi noista ajoista mieleen, kuinka typerät, reippaat nuoret ihmiset menivät kiltisti tylsiin töihin kauppojen kassoille ja siivoamaan. Jos taas osasi olla ovelampi tai laiskempi, sai palkkioksi muutaman kuukauden työttömyydestä kivan paikan vaikkapa jostakin kirjastosta. Alemman koulutuksen kirjastoammattilaiset ovat väittäneet minulle, että noihin aikoihin työttömyys oli huomattavasti varmempi tie kirjastotyöhön kuin koulutus.

    Helsingissä on työttömiä, joiden on vaikea työllistyä vapaille markkinoille. Mutta täällä on kyllä myös paljon pienipalkkaisia, tylsiä, epäkiitollisia, ikäviä töitä. Eikö ole vaarana, että työmarkkinat häiriintyvät, jos vaihtoehtona on ikävä, huonosti palkattu työ tai hengailu valoisassa työtalossa, jossa ei ole niin tarkkaa työaikojen tai muiden tylsien työelämän tosiasioiden kanssa?

    Perustulomallista (josta toki on turha puhua, koska sitä ei tule) Paltamon malli eroaa mielestäni ratkaisevasti. Terve perustulomalli perustuu ajatukseen, että valtaosa aikuisista ihmisistä osaa ja haluaa hallita elämäänsä ja tehdä siitä mielekästä ja toimivaa ihan omalla tavallaan. Ihminen on vapaa ja vastuussa omasta elämästään. Niitä, jotka jossakin vaiheessa romahtavat, eivät jaksa, eivät meinaa selvitä, toki voidaan sitten auttaa paljon nykyistä tehokkaamin. Järkevässä perustulomallissa myös hyväksytään, että kaikenlaista työtä voi ja saa teettää ja tehdä. Ei puhuta siis halveksivasti kengänkiillottajista tai pizzanpaistajista. Perustulo taas takaa työntekijän vapauden tehdä omia valintoja työmarkkinoilla.

    Paltamon mallin ajatus taas lähtee siitä, että työttömistä suurin osa on avuttomia elämänhallintansa menettäneitä reppanoita, jotka tarvitsevat vaikka jotakin näennäistä puuhastelua rakennuksessa, jota kutsutaan työtaloksi, jotta puuhastelua voi kutsua työksi. Ihmiset ovat kunnon kansalaisia, kun heitä voidaan kutsua palkansaajiksi. Minusta tuossa on vain jotakin hyvin tympeää.

    En tahtoisi sanoa Paltamon mallille ehdotonta eitä. Kaikestahan on hyvä keskustella. Mutta pitkäaikaistyöttömän puolisona sanoisin, että ainakin osa työttömistä keksii päiviinsä mielekkäämpääkin tekemistä kuin jossakin talossa puuhastelun. Työssä käyvänä äänestäjänä ja veronmaksajana taas sanoisin, että en minä haluaisi varsinaisesti verorahoja työnnettävän tuollaisiin puuhataloihin. Melko pienipalkkaisena aika tylsien pätkätöidentekijänä sanoisin, että älkää saattako minua kiusaukseen, että saisin jossakin vaiheessa valita tylsän työn ja talossa harrastelun välillä.

  • admin Post author

    Kiitos TJM kommentista. Ajattelen Paltamon mallista tismalleen samoin kuin sinä. Minusta pitää ehdottomasti selvittää mallin todellinen hinta ja se, miten mallin kautta työllistäminen olisi järkevää eikä pelkkää “puuhastelua”.

    Se perustulon ominaisuus mallissa on, että se sallii lisätulot, eikä muodosta samanlaisia tuloloukkuja kuin erilaisten tukien yhdistelmät. Voisiko perustuloa lähteä ajamaan siten, että perustulon saadakseen tulee osoittaa tekevänsä jotain aktiivista? Se voisi olla opiskelua, lastenhoitoa, työllistämistöitä, omaishoitoa, kansalaisjärjestöaktiivisuutta tms. Tietenkään sellainen malli ei olisi puhdas perustulo, mutta se voisi olla parempi kuin nykymalli.

    Ville

Comments are closed.