Paltamon malli 5


Paltamon työllistämismalli on noussut puheenaiheeksi. Helsingin Sanomat  kirjoitti, kuinka Helsinki aikoo laittaa työttömänsä töihin. Ihan tästä ei ole kyse, vaan siitä, että kaupunki aikoo ensi vuonna tutkia, miten Paltamon mallin kaltaiset ratkaisut soveltuisivat Helsingin työllistämistoimiin.

Siis mikä Paltamon malli? Kainuulaisessa Paltamon kunnassa kaikki työttömät palkataan kunnan omistamaan yhdistykseen töihin. He eivät siis ole sitten enää työttömiä, vaan töissä. Heidän palkkansa muodostuu siten,  että lasketaan yhteen työmarkkinatuki (tai työttömyyskorvaus), asumistuki ja toimeentulotuki ja lisätään päälle 150 euroa kuussa. Työaika vaihtelee näin muodostuneen palkan suuruuden mukaan. Tuntipalkka on kuitenkin työehtosopimusten mukainen.

Mitä ne siellä Paltamossa tekevät? Paltamon työllistämisyhdistyksen 250 työntekijää tekevät varsin samanlaisia töitä kuin Helsingin työpajoissa ja työttömien verstaissa eli esimerkiksi korjaavat vanhoja huonekaluja ja kodinkoneita. Yhdistys myös myy työvoimaa ulkopuolisille ja kunnalle.

Itse olen Helsingin työllistämistoimikunnan puheenjohtajana tutustunut Paltamon malliin. Olen hyvin innoissani. Mallissa on onnistuttu löytämään asiakaslähtöinen ja myös hyvin inhimillinen näkökulma työllistämiseen. Työtön ei joudu olemaan toimettomana kotona erilaisten eri luukuilta haettavien tukien varassa, vaan hän on töissä. Työpaikka tarjoaa työterveyshuollon ja normaalit lomat. Samalla työpaikka auttaa ihmisiä löytämään töitä avoimilta markkinoilta.

Paltamon malli ei voi tulla sellaisenaan käyttöön Helsinkiin. Siihen liittyy monia avoimia kysymyksiä. Ensinnäkin se on alustavien laskelmien mukaan hyvin kallis kokeilu, jota valtio tukee avokätisesti. On myös pohdittava, mitä työllistämistoimia voidaan kutsua työksi verrattuna oikeisiin työpaikkoihin. Paltamon mallin avulla ei luoda yhtään oikeaa työpaikkaa lisää.

Tärkein asia työllistämisessä on luoda uusia työpaikkoja. Niitä saadaan mm. jakamalla työtä nykyistä paremmin ja tukemalla palveluelinkeinojen kehittymistä.

Toiseksi tärkeintä on tarjota ihmisille oikeanlaista koulutusta, jotta työpaikat ja työnhakijat kohtaisivat.  Helsingissä on tälläkin hetkellä noin 25 000 työtöntä ja 17 000 avointa työpaikkaa. On sulaa hulluutta valtiolta, ettei se anna Helsingille tarpeeksi ammattioppilaitosten opiskelijapaikkoja. Tämän takia moni nuori jää ilman opiskelupaikkaa.

Vaikka onnistuisimme luomaan lisää työpaikkoja ja parantamaan koulutustamme, on silti suuri joukko ihmisiä, jotka eivät pärjää nykyisillä hyvin vaativilla työmarkkinoilla. Näille ihmisille Paltamon mallin kaltaiset ratkaisut ovat juuri oikeita. Ei ihmisiä pidä juoksuttaa luukulta toiselle tukia hakemassa eikä kierrättää työllistämiskurssilta ja työpajalta toiseen, vaan yrittää löytää sopivaa työtä ja tekemistä jokaiselle.

Paltamon mallissa on samaa yksinkertaisuutta ja ihmiseen luottamista kuin vihreiden perustulomallissa. Tässä mallissa kuitenkin edellytetään ihmiseltä työn tekemistä ja aktivoitumista. Usein se voi olla ihmisen hyvinvoinnin kannalta parempi tapa kuin vain maksaa pelkkiä tukia.

(Kirjoitus on julkaistu myös Helsingin Vihreiden nettisivujen kolumnina 22.10.)


5 thoughts on “Paltamon malli

  • Samuli Lintula

    Haluan hieman pohtia, mitä ovat uudet työpaikat ja miten työpaikat yleisesti ottaen syntyvät.

    Työpaikkojen määrä on riippuvainen kolmesta tekijästä:
    1. Työvoiman määrästä (mitä enemmän työvoimaa, sitä enemmän työpaikkoja)
    2. Työllistämisen mahdollisuuksista (mitä enemmän, sitä enemmän…; esim. pääomat, alhainen byrokratia)
    3. Työvoiman työkyvystä (mitä enemmän, sitä enemmän…; esim. koulutus, terveys)

    Parantamalla ihmisten työkykyä lisätään työllisyyttä. Työn tekeminen – olkoon vaikka suojatyön tekemistä – parantaa työkykyä, eli se parantaa työllisyyttä. Siksi on väärin sanoa, että Paltamon mallin avulla ei luoda yhtään oikeaa työpaikkaa lisää. Totta on silti se, että on suuri joukko ihmisiä, jotka eivät pärjää nykyisillä hyvin vaativilla työmarkkinoilla, vaikka he osallistuisivat työllistämisprojekteihin paltamolaisittain.

  • admin Post author

    Toki työpaikkojen määrään vaikuttaa monet tekijät. Lauseellani, ettei Paltamon malli luo yhtään uutta työpaikkaa, viittasin jostain lukemaani TEM:n esiselvitykseen, jonka mukaan Paltamon mallissa ei ole suuria hyötyjä verrattuna normaaleihin työllistämistoimiin, jos asiaa mitataan työllistymisellä.

    Mutta jos taas asiaa katsotaan ihmisen lähtökohdasta, on Paltamon malli selkeä ja yksinkertainen. Siinä ilman työpaikka oleva ei heti tunne olevansa vain yksi numero byrokratian pyörityksessä.

    Pitää myös odottaa kunnon tutkimuksia Paltamosta ennenkuin voidaan sanoa, mitä kaikkia hyötyjä ja haittoja mallista oli.

    Ville

  • Marko Kosunen

    Pari kysymystä nousee mieleen

    Mitkä ovat ne olennaisimmat tekijät, mitkä tekevät mallista kalliin verrattuna normaaliin työttömyyskorvaus/toimeentulotukiyhdistelmään?

    Täsmennätkö vielä kohtaa “On myös pohdittava, mitä työllistämistoimia voidaan kutsua työksi verrattuna oikeisiin työpaikkoihin.”

    Paltamossa ajauduttanee Helsinkiä helpommin ongelmaan, missä “tarpeellista tehtävää” ei ole niin paljon kuin olisi tarpeen työllistää, mutta Helsingin kokoisesta kaupungista luulisi kuntaa hyädyttävää toimintaa löytyvän halukkaille tekijöille yllin kyllin.

  • admin Post author

    Markolle vastauksia:

    1. Itse en tiedä tarkasti kuinka paljon kalliimpi malli olisi. Meille on esitelty lähinnä bruttokustannuksia, mutta en tiedä suoralta kädeltä paljonko työttömyyskorvausta ja toimeentulotukea maksetaan yhteensä helsinkiläisille työttömille. Tämän juuri haluan, että virkamiehet selvittävät perinjuurin.
    Lisäkustannuksia tulee ainakin seuraavista:
    – 150 euron aktivointilisä jokaiselle työttömälle kuussa
    – työpaikkojen kustannukset, järjestelmä vaatisi enemmän työvoimaa järjestämään työpaikkoja ja erilaista kuntouttavaa toimintaa työpaikan sisällä

    Kun saamme hintalapun selville, pitää miettiä kunnolla kuinka paljon enemmän olemme valmiit maksamaan paljon paremmasta systeemistä ja miten kustannukset jaetaan oikein valtion ja kaupungin kesken.

    2. Paltamon työvoimatalon tukityössä ei ole samat pelisäännöt kuin “oikeissa töissä”. Työajalla voi mm. etsiä työpaikkaa ja käydä vaikkapa alkoholivieroitushoidossa. Myöskään myöhästymisistä tai poissaoloista ei menettänyt palkkaa. Eikä palkka muodostu työtehtävän mukaan, vaan aiempien tukien mukaan. Eikä Paltamossakaan työvoimatalon ihmiset pääosin olleet kunnan töissä, vaan verstastyyppisissä hommissa talon sisällä.

    Helsingin kaupunki työllistää koko ajan ihmisiä omiin virastoihinsa, mutta sekään ei ole aina ihan yksinkertaista. Jokainen työllistetty tarvitsee ohjausta, joka on muiden työajasta pois. Siksi virastot eivät ole aina halukkaita ottamaan työllistettyjä niin paljon kuin työllistämisnäkökulmasta haluttaisiin.

    Ville

Comments are closed.