Katajanokan hotelli 2


Olen julkisesti ilmoittanut kannattavani ehdotetun ristinmuotoisen hotellin rakentamista Katajanokalle. Olen seurannut asiasta käytyä keskustelua, lukenut asiantuntijoiden arvioita sekä tutustunut pienoismalleihin ja tietokoneanimaatioihin. Tiedän, että suurin osa mielipiteistä on jyrkästi hotellia vastaan. Olen kuitenkin kuullut hyvin monen myös kannattavan hotellia. Kahdenkeskisissä keskusteluissa kannattajia tuntuu olevan enemmän kuin lehtien palstoilla. Se ehkä kertoo vain siitä, että asioiden vastustajat ovat useimmiten äänekkäämpiä kuin kannattajat.

Miksi sitten näen, että Helsingin kaupunki voisi antaa luvan norjalaiselle sijoittajalle rakentaa Herzog&Meuronin suunnitteleman hotellin Katajanokan laiturille?

Näkemäni aineiston perusteella hotelli sopii paikalleen. Minusta sen ristimuoto keskustelee hienosti Katajanokan ja keskustan ruutukaavojen kanssa. Hotelli ei mielestäni nouse häiritsevällä tavalla esiin Katajanokan ja Eteläsataman muusta rakennuskannasta, vaan täydentää sitä. Alkuperäisessä suunnitelmassa ristiriitaa oli, mutta myöhemmin rakennusta on madallettu ja vedetty sisämaahan päin. Hotellin pintamateriaali on erikoinen, mutta olen nähnyt vastaavaa materiaalia mm. Barcelonassa ja uskon, että se toimisi tuossakin paikassa.

Eteläsatamassa on jo nyt monen aikakauden ja tyylisuunnan rakennuksia. Nykyisen satamavaraston tilalle sopii hyvin oman aikamme arkkitehtuuria edustava hotelli, joka houkuttelee turisteja, tuo verotuloja ja toimintaa alueelle sekä tarjoaa kaupunkilaisille hienon terassinäkymän ja avoimen kaupunkitilan.

Hotelli on osa laajempaa Kirjava satama -hanketta, jonka tarkoituksena on elävöittävää koko aluetta. Samaa tarkoitusta ajaa kaupungintalokorttelien avaaminen yleisölle. Kyse ei siis ole yksittäisestä, kaikesta muusta erillisestä hankkeesta.

Tontille suunniteltiin jo aiemmin arkkitehtuurikeskusta. Se kariutui ja nyt kaupungin virkamiehet ovat löytäneet halukkaan investoijan tontille. On kritisoitu paljon sitä, että entinen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen on junaillut tämän hankkeen ilman julkista keskustelua. Itse tosiaan näen asian niin, että virkamiehet ovat tehneet valmistelevaa työtä ja nyt asiasta käydään keskustelua ja sitten asiasta päätetään. Samalla tavallahan kaupunki kaavoittaa tontteja kaupan, asumisen ja yritysten tarpeisiin.

On totta, että wau-arkkitehtuuria käytetään useimmiten julkisissa rakennuksissa, mutta ne vaativat aina paljon julkista rahoitusta, jota ei ole tälle tontille ollut tarjolla, kun arkkitehtuurikeskus kariutui. Monet hotellit ovat kaupungeissa keskeisiä maamerkkejä, kuten Tukholman Grand hotel tai Imatran Valtionhotelli. Hotellit ovat myös avoimia tiloja verrattuna esimerkiksi yhtiöiden pääkonttoreihin.

Tällaista pohdintaa olen käynyt asian tiimoilta. Uskon, että rakennuksen valmistuttua ihmiset ovat tyytyväisiä siihen. Paljon vastustusta aiheuttaneet Kiasma ja Eduskunnan lisärakennuskin ovat ottaneet hienosti paikkansa osana kaupunkikuvaa.

Sen haluan vielä sanoa, että minusta kaupunginhallituksen puheenjohtajan Risto Rautavan (kok) näkemys, että hotellia tulee kannattaa tai kukaan ei enää uskalla sijoittaa Helsinkiin, kun yrittäjän toiveet on petetty, olivat kummallisia. Toki me saamme päättää millaista kaupunkia rakennamme eikä yksittäinen kaavoituspäätös vaikuta Helsingin maineeseen sijoituskohteena sitä eikä tätä.

Tiedän olevani vihreissä vähemmistössä kantani kanssa, mutta kaiken edellä kirjoittamani pohjalta aion äänestää kaupunginhallituksessa ja valtuustossa hotellin puolesta – ellei sitten jotain aivan uutta asiasta ilmene, nyt kun se on vielä valmistelussa kaupungin virkamiehillä.


2 thoughts on “Katajanokan hotelli

  • Katajanokkalainen

    Ristinmuoto ei sovi ympäristöön, ellei hotellia katso lentokoneesta. (tai pienoismallista…)

    Tässä ollaan nyt pilaamassa kenties Suomen merkittävimpiin kuuluva kansallismaisema todellisella roskalla. Ei tuolle alueelle kaivata enään yhtään uutta, ympäristöstään poikkeavaa rakennusta.

    Suomessa on pilattu paljon hienoja kaupunkimaisemia. Mielelläni en katsoisi tämän kehityksen enään jatkuvan.

    Jos aluetta halutaan elävöittää, niin miksei alueelle voi rakentaa puistoa? Tavallaan tämä puisto toimisi Esplanadin jatkeena. Puistossa voisi sijaita kahviloita, ja samalla se toisi Katajanokalle lisää paljon kaivattuja viheralueita.

Comments are closed.