Helsingin pyöräilypolitiikka uusiksi! 3


Helsingin pyöräilypolitiikka ei toimi. Jo vuonna 1993 Helsinki asetti tavoitteekseen pyöräilyn määrän kaksinkertaistamisen. Silloin pyöräilyn kulkutapaosuus oli 6%. Nyt se on suurin piirtein sama. Samaan aikana monissa kaupungeissa päästään jopa 30% lukemiin.

Minun piti pitää aiheesta puhe jo kaksi viikkoa sitten valtuustossa kaupungin vuoden 2008 ympäristöraportin käsittelyn yhteydessä, mutta raportin käsittely siirtyi tämän päivän kokoukseen. Pyöräily mainitaan ympäristöraportissa vain äärimmäisen lyhyesti, mikä kuvaa kaupungin välinpitämättömyyttä pyöräilyasioita kohtaan.

Rotterdamin kaupungin tekemä arvio Helsingin ympäristöpolitiikasta puuttuu myös pyöräilyyn. Rotterdamin kaupungin arvio Helsingin pyöräilypolitiikasta on tyly. Arvion mukaan Helsingin kaupungin tavoite nostaa pyöräilyn kulkutapaosuus 12 prosenttiin on vaatimaton, mutta siihenkään ei päästä nykyisillä panostuksilla ja resursseilla. Arvion mukaan Helsingistä puuttuu sellaisten pyöräreittien verkosto, joka soisi ihmisille mahdollisuuden kulkea niin työ-, kauppa- kuin vapaa-ajan matkansa polkupyörällä.

Kaupungissa ei ole pyöräväyliä, joiden kunnossapito olisi priorisoitu työmatkaliikennettä palvelevaan tärkeimpään hoitoluokkaan ja jotka siis aurattaisiin nopeasti aamuisin

Arviointi huomauttaa, että Kalasataman ja Jätkäsaaren uusien asuinalueiden suunnittelussa pyöräyhteyksille ei ole annettu samaa asemaa kuin julkisen liikenteen reiteille ja autoteille.

Tämä kaikki on tylyä luettavaa, mutta aivan totta. Helsingin kaupunki ei ole oikeasti ymmärtänyt pyöräilyä vakavasti otettavana liikennemuotona, vaan pyörätiet on monin paikoin tehty liikunnan ja sunnuntaipyöräilyn ehdoilla. Pyöräreitit ovat kiemuraisia, sekavia ja katkonaisia.

Viimeisen kahden viikon aikana pyöräilyasiat ovat nousseet vahvasti pinnalle eri foorumeilla. Helsingin Sanomat haukkui Helsingin pyöräilypolitiikan, Helsinki Info -lehti kirjoitti pääkirjoituksessaan Rotterdamin antamasta tuomiosta kaupungillemme ja eilen kiersi kaupunkia taas kriittinen pyöräretki.

Kriittinen pyöräretki kulki keskustan, Töölön ja Kallion pääkatuja (ohessa kuvia). Mukana oli arviolta parisataa pyöräilijää. Itselleni retki oli paitsi mielenosoitus pyöräilyn puolesta, niin myös muistutus siitä, miten sujuvaa ja helppoa pyöräily on suoralla tiellä ja hyvällä asvaltilla. Nykysuunnittelussa pyöräilijät on tungettu pyörät2jalankulkijoiden joukkoon huonosti päällystetyille pyöräteille, jotka katkeavat jatkuvasti erilaisiin reunakiviin, kivettyihin suojateihin ja hidasteisiin.

Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, pyöräily ei ole liikuntamuoto, vaan liikennemuoto. Kevyttä liikennettä ei ole olemassakaan, vaan pyöräily ja jalankulku vaativat molemmat kaupunkialueilla aivan oman tilansa.

Olen onnekseni huomannut, etten ole yksin ajatusteni kanssa. Pyöräilystä puhutaan ja muutosta kaupungin pyöräilypolitiikkaan vaaditaan. Tunnen olevani kaupunginvaltuutettuna isossa vastuussa tässä asiassa. Kaupunginvaltuuston tulee  linjata pyöräilypolitiikka uudelleen. Onneksi jotain on jo tapahtunutkin:

– Ison väännön ja tekemäni ponteni jälkeen Makasiinipuistoon saatiin erillinen pyörätie. Uskon, että päätös oli virkamiehille selkeä viesti siitä, että yhteisiä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden “perilläoloalueita” ei tule enää suunnitella.

– Satamaratakuiluun tehdään erotettu pyörätie ja kävelytie. Uusi yhteys parantaa huimasti pyöräily-yhteyksiä keskustassa

– Runeberginkadulle on saatu oikeanlaiset, yksisuuntaiset pyöräkaistat, jotka kulkevat autojen tasossa hyvällä asvaltilla eikä jalankulkijoiden vieressä.

– Jätkäsaaren kaavaan suunnitellaan erilliset pyöräkaistat. Kaistojen yksityiskohtaisesta suunnittelusta vielä väännetään, mutta periaatteessa ratkaisu on oikeansuuntainen.

– Ensi vuonna kaupunkiin saadaan nykyaikainen kaupunkipyöräjärjestelmä.

Mitä sitten pitäisi vielä tehdä?

– Pyöräliikennesuunnitteluun tarvitaan lisää resursseja. Nyt kaupunkisuunnitteluvirastossa työskentelee ainoastaan yksi pyöräilyä suunnitteleva henkilö. Vaikka tämä Marek Salermo onkin mies paikallaan, tarvitaan suunnittelupuolelle lisäresursseja. Kaupungin tuleekin siirtää kaupunkisuunnittelun ja katurakentamisen painopistettä pyöräilyä edistävään suuntaan.

– Kaavoituksessa tulee alusta asti huomioida pyöräilyn vaatimat väylät ja tehdä niistä sellaisia, että niillä voi oikeasti pyöräillä. Ei siis loputtomia reunakivetyksiä eikä mukulakivipäällysteitä. Pyöräväylät tulee suunnitella siten, että liikkuminen on turvallista niin jalankulkijoille kuin pyöräilijöillekin. Maailmalla on monia esimerkkejä siitä, miten pyörät on siirretty takaisin autojen valtaamille teille turvallisella ja toimivalla tavalla.

– Nykyisten pyöräreittien tasoa tulee parantaa. Poistamalla pahimmat reunakivetykset, lisäämällä viitoitusta ja tiemerkintöjä sekä parantamalla talvikunnossapitoa tehdään pyöräily helpommaksi ja houkuttelevammaksi. Jos reittien parantaminen vaatii tilan ottamista autoilta, niin se tulee tehdä.

– Pyörien kuljetusta joukkoliikennevälineissä tulee helpottaa. Tämä tulee ottaa huomioon hinnoittelussa ja erityisesti uutta kalustoa hankittaessa.

– Keskustaan tulee avata pyöräilykeskus, jossa toimisi pyörävuokraamo, -korjaamo ja infopiste. Töölönlahti olisi sille juuri sopiva paikka. Keskus sopisi esimerkiksi Makasiinien säilyneisiin osiin tai tulevaan keskustakirjastoon.

Pitääpä tänään nostaa asia taas esiin valtuustossa.
pyörät


3 thoughts on “Helsingin pyöräilypolitiikka uusiksi!

  • Tino Warinowski

    Minun mielestäni tuota käsitettä “perilläoloalue” ei tule haudata. Mielestäni se on kaupunkisuunnittelullisena periaatteena loistava. Meidän tulee vaatia, että Keilaniemeen, Kumpulaan ja Herttoniemeen perustetaan autojen perilliäoloalueet, joista matkaa voi jatkaa vain pyörillä tai julkisilla 🙂

  • Martti Tulenheimo

    Voimaa!

    Tervetuloa samalla muuten torstaina 1.10. klo 17 eduskunnan Kansalaisinfoon. Vihreä eduskuntaryhmä ja HeVin pyöräilytyöryhmä järjestävät keskustelutilaisuuden “Hyötypyöräilyn tulevaisuus Suomen kaupungeissa”.

    Keskustelussa mukana Kalle Vaismaa TTY:ltä, Leena Silfverberg kaupunkisuunnitteluvirastosta ja Markku Lahtinen pyöräilykuntien verkostosta.

    Tilaisuuden avaa kansanedustaja Johanna Sumuvuori ja juontaa toimittaja Anna Laine.

Comments are closed.