Perustuloraportteja 5


Olin tänään Kalevi Sorsa säätiön perustuloraportin julkistamistilaisuudessa. Kyseessä oli siis SDP:n ajatushautomon raportti, jossa arvosteltiin perustuloa ja esiteltiin syitä, miksi nykyinen syyperusteisuuteen perustuva malli on parempi.

Raportin kirjoittaja Ville Kopra on hyvin perehtynyt eri kirjoituksiin perustulosta ja raportti toimiikin myös perustuloajatuksen esittelynä. Ongelmana oli se, mikä vaivaa kaikkia think tank -tutkimuksia, eli lopputulos oli jo etukäteen päätetty. Perustulo ei toimi.

Julkaisutilaisuudessa puhuivat Kopran lisäksi Tuula Haatainen ja Pentti Arajärvi. Molemmat korostivat työn keskeisyyttä yhteiskunnan perustana ja pelottelivat, kuinka perustulo murentaa ansiosidonnaisuuden, jättää nuoret heitteille, poistaa työehtosopimukset ja tulee valtavan kalliiksi. Näitä mitään vihreiden perustulomalli ei tee.

Tilaisuudessa oli mediaakin paikalla, mutta he eivät esittäneet kysymyksiä. Sen sijaan me salissa olleet vihreät esitimme kovaa kritiikkiä puheenvuoroja vastaan ja puolustimme perustulomalliamme. Tilaisuus menikin aika lailla vihreiden ja demarien väliseksi keskusteluksi.

Tässä vielä pari kommenttia raporttiin ja päivällä kuultuihin kommentteihin:

Näissä raportti on oikeassa:

1) Perustuloa ei ole kokeiltu missään eikä siihen pidä suinpäin rynnätä.
On totta, että perustulo olisi iso uudistus sosiaaliturvaan ja verotukseen. Asia pitää suunnitella huolella. Siksi vihreät ehdottavatkin perusturvauudistuksen aloittamista selvityksellä ensi vaalikaudella. Emme mekään halua suinpäin muuttaa koko hyvinvointijärjestelmäämme.

2) Nuorten syrjäytyminen tulee estää.
Jos perustuloa aletaan maksaa kaikille täysi-ikäisille, tulee samalla huolehtia siitä, että nuoria kannustetaan ja tuetaan opiskelemaan ja töihin. Perustulon ei pidä luoda lisää peräkamarin poikia. Toisaalta, jos nykyäänkään Helsingissä ei ole tarpeeksi toisen asteen oppilaitosten aloituspaikkoja, on turha puhua, että nuorten miesten syrjäytymisen syy olisi sosiaaliturvan varassa eläminen.

3) Kannustinloukkuja ei voida purkaa ilman asumistuen remonttia.
On totta, että vihreiden malliin jää monia kannustinloukkuja, kun asumistuki määräytyy edelleen tulojen mukaan. Kannustinloukut kuitenkin pienenevät. Kun perustuloon joskus siirryttään, niin samalla tulee miettiä asumisen tukijärjestelmät uusiksi.

Näissä raportti on väärässä:

1) Perustulo maksaisi hirveästi. Ei maksa.

Vihreiden perustulomalli on laskettu KELAn mikrosimulaatio-ohjelman avulla, ja malli on nykyjärjestelmään nähden kustannusneutraali. Pentti Arajärvi sanoi tilaisuudessa, että olemme muka laskeneet valtion tulot, mutta emme menoja. Tätä en ymmärtänyt. Mallissamme olemme nimenomaan ottaneet huomioon verotuksen ja tulonsiirtojen kokonaisuuden ja tässä kokonaisuudessa valtion menojen ja tulojen erotus ei juurikaan muutu, vaikka rahaa liikkuukin enemmän.

2) Perustuloa ei ole laskettu tarkasti. On laskettu.
Me vihreät olemme laskeneet mallimme niin hyvin kuin olemme taloudellisilla resursseillamme pystyneet. Olemme avanneet keskustelun ja nyt mallia voidaan tarkentaa. Huhtikuussa Vihreä Sivistysliitto saa valmiiksi vihreiden perustulomallista laajemman raportin, jossa puretaan lukuja vielä enemmän auki.

3) Kaikille tulisi tarjota kokopäivätyö. Ei ole todellisuutta.
Kun kuunteli tilaisuuden puhujia, tuntui, että kaikki suomalaiset olisivat töissä jollain suurella työnantajalla, ja kaikki ongelmat poistuvat, kun kaikille saadaan kokoaikatyö ja hyvät työehdot. Kertaakaan ei mainittu yrittäjiä, freelance-duunareita, apurahatutkijoita, taiteilijoita ja muita muissa kuin perusnormiduuneissa olevia ihmisiä. Tässä on mielestäni perustulon ydin: se kohtelee näitä eri ihmisiä tasa-arvoisesti. Nykyjärjestelmä ei. Pätkätöitä tulee karsia, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että elämäntilanteita ja tapoja ansaita elantonsa on monia.

Täältä löytyy vihreiden perustulomalli: www.vihreat.fi/perustulo

YouTube-Video, jossa Ville Niinistö esittelee perustuloa löytyy täältä.


5 thoughts on “Perustuloraportteja

  • Elina

    Hyvin puhuttu. Olen jotenkin iloinnut siitä, että toistaiseksi näyttää siltä että vihreät ja demarit pääsevät näissä vaaleissa keskustelemaan jostain oikeista asioista, oikeasta sisällöstä jossa on periaatteellisia erimielisyyksiä. Ja niiden erimielisyyksien kautta molemmat puolueet tulevat muuten paljastaneeksi jotain olennaista itsestään.

    Loistavaa, että nyt puhutaan asiasta eikä mistään väkisin keksitystä höpösyyttelystä kuten kunnallisvaaleissa.

  • K. muttei Kopra (Villet jyrää)

    Selkeästi selitetty, sanoisin.

    Keskustelu myös etenee — ja sen seuraajana minun mielialani paranee — aina kun joku kiertelemättä listaa itse (noin suunnilleen) kannattamansa ehdotuksen tai suunnitelman mahdolliset heikot kohdat. Se on paras tietämäni keino välttyä juuttumasta juupas-eipäs-suohon.

    Varausten kakkospointti (“Nuorten syrjäytyminen tulee estää”) saattaa sisältää itsessään järjellisen huolen tai näkökulman. Sen lisäksi se on yksi niistä helpoista iskulauseista, joilla koko perustuloajatus nykyään usein nuijitaan lyttyyn.

    Miksi siis kompastua sellaiseen, mihin ei ole pakko?

    Kaikki näyttävät pitävän selvänä, että mitään lopullisen valmista systeemiä ei voida toteuttaa yhdessä yössä. Erilaisia kokeilemisen, liukuvan lähdön tai varovan aloituksen tapoja etsitään.

    Ajatus, että tarjotaan ensin pientä summaa ja jonkin ajan kuluttua mietitään, olisiko isompi parempi, vaikuttaa järkeenkäyvältä, ellei toisin todisteta. Tähän voidaan yhdistää toinenkin asteittaisen etenemisen tapa.

    Ei ole välttämätöntä aloittaa täysillä niistä öbaut-kakskymppisistä, joita KENTIES on tarpeen töniä työelämän alkuun. En siis väitä tietäväni, onko tarpeen vai ei. Tämä on kuitenkin useasti vastaan tuleva näkökohta, johon olisi hyvä vastata.

    Olen kuullut — en itse keksinyt — ajatuksen, joka voisi kelvata vastaukseksi sekä todelliseen huoleen että sumeaan asenteelliseen vastahankaan. Parille vihreiden sisäiselle keskustelulistalle olen sen heittänyt, ja heitän nyt tähänkin.

    Perustulojärjestelmä voitaisiin ajaa sisään asteittain ja aloittaen vanhimmista ikäluokista.

    Viisikymppisen elämänarvot ovat nimittäin jo kohtalaisen todennäköisesti muotoutuneet. Jos joku on siihen asti hanakasti tarttunut toimeen jos toiseenkin, kohtuullinen perustulo tuskin veisi kyseistä yksilöä heti siltojen alle.

    Päinvastoin: se auttaisi häntä säilyttämään itsekunnioituksensa ja yleishyödyllisen draivinsa sekä tekemään jotakin fiksua siinäkin tapauksessa, että entinen työ loppuu. Ehkä jopa jotakin entistä fiksumpaa.

    Jos taas joku on onnistunut siihenkin asti kuluttamaan aikansa bilettämällä, dokaamalla, nyhjöttämällä, osinkoja nostamalla tai roskiksia tonkimalla ja siis fyffesuuntautunutta raatamista vältellen — oikein tai väärin — niin tuskin ainakaan koko kansakuntaa uhkaa ennennäkemätön moraalinen tuuliajo, vaikka myös tälle yksilölle alkaisi anelematta juosta ylimääräinen snadi eläke (kangistumiskorvaus, holtittoman elämäntavan tuki, ihmettelypalkka tms).

    Jos työmarkkinoilla joka tapauksessa ikäsyrjitty jää sohvalle dokaamaan, sitä voi monestakin syystä surkutella, mutta ei se ainakaan ole yhtä iso aikapommin kaltainen yhteiskunnallinen ongelma kuin kaksikymppisten laajamittainen vetelöityminen.

    Mitä tämä mahdollisuus nykyoloihin verrattuna pahentaisi? Monihan jää nytkin, tahtomattaan. Moniko viranomainen oikeasti nykyään auttaa ja tukee yli-viisikymppisten järkevää työllistymistä? Kysyn vaan. Jos ei sitten, ei kyllä nytkään.

    Miksi muutenkaan ihmisen elämässä kaiken pitäisi muuttua kertaheitolla “työiän” muuttuessa “eläkeiäksi”?

    Jos aloitetaan perustulokokeilu viiskyt-ja-risat-ikäisistä ja ajan myötä huomataan, että hieno homma, hyvin toimii, elämä paranee ja kansantalous kestää, voidaan vapaavalintaisesti kokeilla joko summan korottamista tai ikärajan alentamista tai molempia liukuvasti niin, että summa kasvaa iän myötä ja muuttuu asteittain “lähinnä lisätulosta” kohti “täyttä eläkettä”. Käsitteellinen raja perustulon ja kansaneläkkeen väliltä katoaisi.

    Kunnallista hammashoitoa on tarjottu ensin nuorille ja sitten vanhemmille. Siihen on perusteensa. En narise. Jos tässä asiassa meneteltäisiin toisinpäin, sitä tuskin voisi pitää huutavana vääryytenä, kun kaikki kuitenkin pääsääntöisesti vanhenevat ajan myötä.

    Ja vaikka näin ei ikinä tehtäisikään, pelkkä tällaisen etenemistavan EHDOTTAMINEN YHTENÄ MAHDOLLISUUTENA veisi huomattavasti pohjaa pois bilettäjäherjoilta.

  • Risto Kankaanpää

    Kirjoitat, että perustuloa ei ole kokeiltu missään. Onhan sitä kokeiltu ainakin Alaskassa ja perustulo on käytössäkin Hollannissa. Toki tietysti erilaisena mallina, mutta kuitenkin.

  • Ville

    Alaskassa on sellainen perustulo, että jokainen Alaskan kansalainen saa 1000 euroa vuodessa. Se maksetaan maan öljyn myynnistä saaduilla varoilla. En katso, että 1000 euroa vuodessa on vielä sellainen perustlo, että sitä voitaisiin verrata vihreiden ehdotukseen.

    Hollannissa sen sijaan on tosiaan suuriin ansiotulovähennyksiin perustuva malli, joka johtaa siihen, että jos ihminen tienaa hyvin vähän, hän saa veronpalautusta enemmän kuin on tienannut. Hollannin malli voisi toimia hyvin Suomessakin ja ehdotankin sitä huhutikuussa ilmestyvässä perustuloartikkelissani.

    t.Ville

Comments are closed.