Palveluja, ei pätkätöitä
Palveluja, ei pätkätöitä
Moni peruspalvelu tuotetaan Helsingissä paljon kalliimmin kuin muissa kaupungeissa. Se on helsinkiläisten rahojen tuhlausta. Kaupungissa on liian monta byrokraattia ja liian vähän opettajia ja sairaanhoitajia.
Valtio vei suuren osan, mutta tuhlasimme itse loput
Valtio on viime vuosina kohdellut Helsinkiä kaltoin. Valtion veropolitiikan muutokset ovat vieneet Helsingiltä miljoonia euroja. Tämä on väärin. Siltä osin kuin kaupunginvaltuusto voi asiaan vaikuttaa, Helsingin vihreät pyrkivät aktiivisesti muuttamaan tilannetta.
Sen sijaan valtuusto voi huolehtia siitä, että palvelut tuotetaan järkevästi. Tutkimusten mukaan esimerkiksi lastentarhat vievät Helsingiltä paljon enemmän rahaa yhtä lasta kohden kuin muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Silti vanhemmat valittavat, että monissa Helsingin lastentarhoissa on vajaa miehitys. Rahat siis kuluvat johonkin muuhun kuin oleelliseen.
Helsingin kaupunki on pakon edessä selvittänyt rahareikiään ja alkanut muuttaa organisaatiotaan. Säästöjä on jo löytynyt byrokratiasta. Esimerkiksi suurpiirijaosta luovuttiin, kun huomattiin, että se on monessa asiassa vain turha byrokratian väliporras. Säästöjen etsimistä tulee jatkaa, sillä kyse on erittäin suurista summista - yhteisistä rahoistamme ja palveluistamme.
Keskitytään töihin, eikä kehittämisen edistämiseen
Työssäni Helsingin kouluissa olen usein törmännyt hulluihin tilanteisiin. Säästöjen nimissä luokkakokoja suurennetaan, opettajia palkataan vain määräaikaisiin virkoihin ja koulut jätetään korjaamatta. Silti rahaa löytyy uusien tietokoneiden ostoon, jotka jäävät käyttämättä, kun atk-tukeen ei ole varaa. Silti kouluihin lähetetään sadan kappaleen nippuja opetusviraston nelivärilehteä, jotka kukaan ei lue. Silti opetusvirastoon pitää lähettää taas uusi selvitys, jota pyöritellään hallinnon rattaissa.
Helsinkiä vaivaa joissain asioissa mammuttitauti: kaikesta pitää olla Helsingin oma malli. Pienissä kunnissa toimitaan seuraavasti: kun esimerkiksi opetushallitukselta tulee jokin määräys, toteutetaan se kunnan kouluissa. Helsingissä opetushallituksen määräyksestä laaditaan Helsingin oma versio, ja se toteutetaan kouluissa. Toki monissa asioissa Helsingissä on omat erityispiirteensä, mutta uskallan väittää, että joskus Helsingin kaupungin väliporras on turha.
Byrokratiasta säästyvillä rahoilla voitaisiin palkata monta uutta opettajaa, lääkäriä, sairaanhoitajaa ja lastentarhanopettajaa.
Hyvät koulut ja terveysasemat ovat parasta suomalaisuutta
Puolustan vahvasti suomalaista järjestelmää, jossa verovaroin kustannetaan kaikille ilmaiset peruspalvelut. Nämä palvelut tulee kuitenkin tuottaa parhaalla mahdollisella tavalla. Yksi hyvä tapa järkevöittää toimintaa on kilpailutus. En halua yksityistää kouluja enkä sairaaloita, mutta esimerkiksi kouluruokailun tai siivouksen voi ostaa yksityiseltä yhtiöltä, jos se on edullisempi ja parempi tapa toteuttaa palvelu. Näinhän toimitaan jo pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä, jossa kaupunki ostaa haluamansa palvelun yksityisiltä yrityksiltä. Hinnat ovat laskeneet ja bussit ovat tehokkaammassa käytössä.
Kilpailutukseen liittyy toki ongelmia. Suurin niistä on henkilöstön aseman turvaaminen. Kilpailuttamisessa ei pidä hakea säästöjä työehtojen ja palkkojen heikentämisessä, vaan toiminnan järkevästä organisoinnista. Esimerkiksi bussikuskien tilanne oli kilpailutuksen alussa kestämätön, mutta nyt työehdoista on sovittu ja palkat nousseet, ja kuskit siirtyvät vanhoina työntekijöinä firmasta toiseen.
Toinen ongelma kilpailutuksessa on jäykkä “pakkokilpailutus”, johon esimerkiksi EU:n palveludirektiivi on kuntia ajamassa. Tähän toimintaan on saatava järkeä. Muuten vaarana on, että jokainen hankinta riitautetaan ja näin lamautetaan iso osa kuntien toimintaa.