Ville Ylikahri

Liikenne raiteilleen

Toimiva ja edullinen joukkoliikenne tarkoittaa nopeampaa ja turvallisempaa liikkumista kaikille kaupunkilaisille, niin kävelijöille, bussimatkustajille kuin autoilijoillekin.

Viime vuosina lippujen hinnat ovat kohonneet eikä uusia linjoja ole avattu entiseen tahtiin. Tämä on johtunut kaupungin säästöistä. Joukkoliikenteestä säästäminen aiheuttaa kuitenkin valtavia kustannuksia, kun ruuhkat ja saasteet lisääntyvät. Säästö tässä asiassa ei siis ole järkevää.

Kaupungin on panostettava uusien raitiovaunu- ja metrolinjojen avaamisen ja lippujen hintojen subventoimiseen. Mitä korkeammat lippujen hinnat, sitä helpommin ihmiset hyppäävät omiin autoihinsa ja ruuhkat pahenevat.

Metroverkostoa on laajennettava heti

Helsinkiläiset tutkitusti pitävät metrosta ja kulkevat sillä vieläkin enemmän kuin alun perin oli laskettu. Nyt metron laajentaminen on pysähtynyt pitkälti espoolaisten vastustukseen. Olen vakuuttunut siitä, että länsimetro palvelisi espoolaisia paljon paremmin kuin nykyiset bussilinjat. Länsimetro olisi siis rakennettava mahdollisimman pian.

Toinen metrolinja Pasilasta Töölön kautta keskustaan ja edelleen Laajasaloon pitää myös panna vireille. Tämän linjan avulla Töölöstä poistuisi tuhansia meluavia ja saastuttavia busseja kaduilta ja matka keskustaan muuttuisi täsmälliseksi ja nopeaksi.

Laajasalon öljysataman paikalle pystytään rakentamaan hyvä, ruuhkaton asuinalue, jos sieltä vedetään nopea metrolinja keskustaan. Metroa on suunniteltu vedettäväksi tunnelissa Laajasalosta Katajanokalle, mutta itse olisin valmis selvittämään myös siltavaihtoehdon. Sillalla voisi metroradan vieressä olla kevyen liikenteen väylä, joka mahdollistaisi laajasalolaisten pyöräilyn ja kävelyn keskustaan. Siltaa ei kuitenkaan pidä toteuttaa, jos todetaan se kansalaiskeskustelun jälkeen maisemaan sopimattomaksi tai tuhottoman kalliiksi.

Raitiotielinja 9 toteutettava

Viime vuosina raitiovaunuverkostoa on supistettu, vaikka ratikat ovat paljon suositumpia matkustusvälineitä kuin bussit. Ratikkaan uskaltaa hypätä, vaikka ei linjaa niin hyvin tuntisikaan, sillä ratikka ei käänny mihin sattuu, vaan seuraa kiskojaan. Ratikkakyyti on myös tasaisempaa ja hiljaisempaa kuin bussiajelu.

Kaupunki on suunnitellut valmiiksi raitiolinja 9:n, joka kulkisi Ilmalasta Kallion ja keskustan kautta Merikadulle. Tämä linja korvaisi bussit 17 ja 23. Investointi on erittäin järkevä ja se parantaisi huomattavasti joukkoliikenteen palvelutasoa kantakaupungissa. Kaupungin tulisi ryhtyä rakentamaan linjaa mahdollisimman pian.

Ratikkalinja 1:lle on lisättävä vuoroja ja sitä on kehitettävä niin, että Käpylän päässä mahdollistuu vaihto ratikasta lähijuniin.

Pitkällä tähtäimellä nykyinen Jokeri-bussilinja on korvattava pikaraitiotiellä.

Merikannontielle asetettava läpiajokielto

Töölö rakennettiin puutarhakaupunginosaksi. Modernit 1930-luvun kaupunkilaiset pystyivät muuttamaan uusiin taloihin, joista oli avarat näkymät leveille kaduille ja suurille sisäpihoille.

Nyt tästä idyllistä on vain muisto jäljellä. Töölön läpi jyrää valtava läpiajoliikenne. Yksityisautot, rekat ja bussit pitävät puutarhamaisuuden kaukana. Liikenne kulkee Urheilukatua, Mannerheimintietä, Topeliuksenkatua, Runeberginkatua, Mechelininkatua ja Merikannontietä pitkin. Onko tilanteen pakko olla tämä? Mielestäni ei.

Töölön metro vähentäisi oleellisesti liikennettä Töölön kaduilla, mutta välittömänä parannuksena pitäisi kieltää Merikannontien läpiajo. Näin saataisiin edes töölöläisten suosima rantakävely- ja pyöräilyreitti rauhoitetuksi autoilta. Rantapuisto rauhoittuisi ja muuttuisi turvallisemmaksi, kun tämä Töölön läpiajajien “ohituskaista” suljettaisiin ja autot ohjattaisiin muille Töölön kaduille, joille ne kyllä mahtuisivat.

Pyöräparkkeja ja logiikkaa pyöräteihin

Kaupunki on kiitettävällä tavalla rakentanut pyöräteitä ympäri kaupunkia - ja pyöräilyn suosio onkin lisääntynyt. Kaksi ongelmaa pitäisi ratkaista:

Ensinnäkin rautatie- ja metroasemille sekä keskustaan pitää saada sellaisia pyöräparkkeja ja telineitä, joihin pyörän voi lukita turvallisesti. Nyt moni empii pyöräilyä varkaiden pelossa.

Pyöräteitä on kaupungissa monenlaisia. Ne alkavat ja päättyvät miten sattuu. Pyöräilijän pitää sukkuloida tien puolelta toiselle, ajaa välillä autojen seassa, välillä jalankulkijoiden. Helsingissä on lähes mahdotonta ajaa pyörällä loogisesti liikennesääntöjen mukaan, kun pyöräreitit ovat tehty niin monenkirjavasti. Tämä on suuri turvallisuusriski.

Itsekin olen jäänyt auton alle Tullinpuomin Shellin kohdalla, jossa autot pääsevät salakavalasti kurvaamaan pyörätien yli kohdassa, jossa ei ole varsinaista risteystä eikä mitään suojatietä.

Poikittaisliikenne pistettävä kuntoon

Joukkoliikenne Helsingin keskustaan toimii varsin hyvin. Kaupunki kuitenkin kasvaa reunoiltaan. Kehäteiden varsilla on valtavasti työpaikkoja, kauppoja ja asuntoja, joihin on surkeat joukkoliikenneyhteydet.

Viime vuonna aloittanut Jokeri-linja Itäkeskuksesta Westendiin on suosiollaan osoittanut, että nopealla poikittaisyhteydellä on tilausta. Jokeria on kehitettävä lisäämällä vuoroja, parantamalla vaihtoyhteyksiä ja erilaisin liikennevalo- ym. etuuksin tehtävä linjasta vielä nopeampi. Marja-rata parantaa poikittaisyhteyksiä Vantaalla. Tämän lisäksi tarvitaan vielä muita bussilinjoja takaamaan sujuva siirtyminen pääkaupunkiseudulla myös poikittaissuunnassa.

Ruuhkamaksuja harkittava

Joukkoliikenteen kehittäminen ei ole ilmaista, vaan siihen tarvitaan paljon verorahoja. Koska joukkoliikenteen hyödyt jakautuvat tasaisesti kaupunkilaisille, on panostus busseihin ja metroihin helppo nähdä pelkkänä kuluna kaupungille.

Verovaroja ei voida loputtomasti käyttää joukkoliikenteeseen, vaikka voidaankin sen laskea olevan koko kaupungille edullista. Siksi on mietittävä uusia rahoituskeinoja. Yksi varteenotettavimmista on ruuhkamaksut yksityisautoilijoille. Jos kerran kaupunki tarjoaa nopean ja ruuhkattoman liikkumisvaihtoehdon, niin sitten niiden, jotka haluavat edelleen ajaa autolla, täytyy maksaa siitä.

Ruuhkamaksut ovat käytössä monissa Euroopan kaupungeissa, mm. Lontoossa. Lontoossa keskustan ruuhkat vähenivät dramaattisesti maksun käyttöönoton jälkeen. Pyöräily lisääntyi ja bussit kulkevat jopa 35% nopeammin.

Helsingissä pahimmat ruuhkat on kehäteillä. Ennen kuin niille voidaan säätää ruuhkamaksuja, on poikittainen joukkoliikenne saatava kilpailukykyiseksi yksityisautojen kanssa. Olisi väärin periä autoilijoilta maksu, jos vaihtoehtona on yli kaksi kertaa hitaampi bussikyyti. Jos ja kun jokeri-linja alkaa toimia todenteolla, on Kehä I:llä köröttämisellekin aito vaihtoehto ja ruuhkamaksut voidaan ottaa käyttöön.

Pelkkiä keskustaan suuntautuvien teiden ruuhkamaksuja en kannata. Ne vain siirtäisivät yhä useamman yrityksen ja kaupan pois keskustasta kehäteiden varteen.

Katso lisätietoja ruuhkamaksuista kokoamastamme nettisivustosta www.ruuhkamaksu.net