Ville Ylikahri

Keskiviikkona kaupunginvaltuusto hylkäsi Katajanokan hotellikaavan. Itse kannatin hotellia, mutta ymmärrän kyllä, miksi valtaosa valtuutetuista oli hanketta vastaan. Vastustajien argumenteissa kuului tylsää muutosvastarintaa ja nurkkakuntaisuutta, mutta toki hotellin muoto ja erikoinen pintamateriaali herättivät aidosti kysymyksiä siitä, näyttäisikö talo sillä paikalla hyvältä.

No, nyt on päätetty, että hotellia ei siihen rakenneta. Aiheesta käytyä keskustelua ei pidä kuitenkaan unohtaa, vaan jatkaa heti pohdintaa Helsingin vapautuvien satama-alueiden käytöstä. Eteläsataman Kirjava Satama –hanketta pitää potkia eteenpäin eikä ajatella, että valtuuston nyt tekemä päätös jotenkin museoisi koko alueen.

Tulee myös muistaa, että Helsingissä on käynnistymässä ehkä kaikkien aikojen suurimmat rakennushankkeet, kun samaan aikaan suunnitellaan ja rakennetaan Jätkäsaarta, Kalasatamaa, Keski-Pasilaa ja Kruunuvuorenrantaa. Näille alueille tarvitaan korkeatasoista arkkitehtuuria eikä pelkästään tasalaatuisia laatikoita. Onneksi vaikuttaa siltä, että mielenkiintoista uutta kaupunkia on syntymässä.

Keskiviikon valtuusto hyväksyi myös toisen kaavan. Siitä ei käyty neljän tunnin keskustelua, vaan minä olin ainoa valtuutettu, joka käytti aiheesta puheenvuoron. Valtuusto päätti, että Vihdintien ja Malminkartanontien kulmaan rakennetaan valtava HOK-Elannon ostoskeskus, johon tulee Kodin terra –remonttimyymälä, S-market, ABC-asema ja muita kauppoja. Lisäksi rakennusmassan kylkeen nousee 11-kerroksinen toimistotorni (pdf-kuva kaavasta täällä).

Koko valtavasta rakennuksesta ei esitetty meille valtuutetuille yhtään havainnekuvaa. Näin kaavoitus yleensä Helsingissä kulkee. Ensin tehdään kaava yhteistyössä yksityisen tahon kanssa ja sitten paikalle suunnitellaan talo. On aika hassua, että Katajanokan hotellista oli esillä kaikki mahdolliset havainnekuvat, mutta tästä kaupunkikuvaa voimakkaasti muuttavasta rakennuksesta ei ollut mitään malleja.

Kaavamuutos määrää rakentamaan uuden kauppakeskuksen siten, että rakennusmassan eri osat erottuvat toisistaan. Muita määräyksiä ulkonäöstä ei ole. Pohdin, miten tähän voisi puuttua. Nostin asian puheessani esiin, mutta en tehnyt varsinaisia muutosesityksiä tai ponsia. Toki pitää olla niin, että jokainen rakennus Helsingissä pitää suunnitella korkeatasoisesti. Sen vaatiminen tässä yhteydessä erikseen olisi ollut erikoista. Rakennuslautakunta tulee myöhemmin myöntämään rakennukselle rakennusluvan ja siinä yhteydessä rakennuksen ulkonäköä arvioidaan.

Prismat ja ABC-asemat rumentavat Suomea monessa paikassa ja nyt pitääkin luottaa rakennuslautakunnan valvontaan, jotta tästä kauppakeskuksesta ei tule kauheaa möhkälettä. Kaava toki estää normaalin markettilaatikon rakentamisen.

Tontilla on nykyäänkin S-market, joka tullaan purkamaan uuden rakennuksen tieltä. Tontille on surkeat kevyen liikenteen yhteydet, ja malminkartanolaiset ovat loikkineet kauppaansa pientä mutaista polkua pitkin. Siksi teinkin valtuustossa ponnen, joka vaatii parantamaan pyöräily- ja kävely-yhteyksiä tontille, kun uusi kaava toteutetaan. Tämän ponnen katsoin tarpeelliseksi, koska uudessa kaavassa ei ollut määritelty riittävän hyvin kävelyreittejä ja koska uusi kauppakeskus tulee lisäämään alueen autoliikennettä huomattavasti. Ponsi meni hotellikeskustelun uuvuttamassa valtuustossa puolenyön aikaan läpi äänin 76-0.

Siirry kommentoimaan kirjoitusta tai lähetä seurantailmoitus (trackback) omalta sivustoltasi.