Ville Ylikahri

Keskustelu lisäydinvoimasta käy Suomessa kuumana. Jostain syystä Suomessa ydinvoima on jo vuosia nähty ehdottoman välttämättömänä energian saatavuuden kannalta. Samaan aikaan muissa Euroopan maissa on panostettu tuulivoimaan ja muuhun uusiutuvaan energiaan aivan valtavan paljon enemmän kuin Suomessa.

Suomessa ei myöskään muisteta sitä, että jostain uraani on kaivettava ja että uraanilouhokset ovat todella suuri ympäristöongelma. Puhumattakaan siitä, että meidän sähkönjanomme takia olemme valmiit tuottamaan tähän maailmaan jätettä, joka säteilee tapaavasti satojatuhansia vuosia. Se on niin käsittämättömän pitkä aika, enkä ainakaan minä haluaisi olla tekemässä päätöksiä, jotka vaikuttavat kahden jääkauden yli.

Onneksi Suomeen ei tarvita yhtään uutta ydinvoimalaa. Sähkönkulutuksen tehostamisella ja panostamalla uusiutuvaan energiaan pystymme tyydyttämään energiantarpeemme.

Vihreät esittelivät tänään oman energiamallinsa. Vihreän kasvun mallissa osoitetaan, että Suomen nykyinen sähkön tarve, sähkön tarpeen ripeäkin lisääntyminen sekä sähkön tuotannon laskennallinen omavaraisuus voidaan tyydyttää ilman yhtäkään uutta ydinvoimalaa. Lue malli:

***

Vihreän kasvun malli turvaa yhteiskunnan sähkön tarpeen ilman lisäydinvoimaa

Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomen sähkön kulutus nousisi vuoteen 2020 mennessä 91 terawattituntiin. Jos oletetaan metsäteollisuuden rakennemuutoksen muuttuvan ripeäksi tuotannon kasvuksi, voisi Suomen sähkön tarve olla noin 96,5 TWh. Tästä nykyinen ja rakenteilla oleva kotimainen tuotantokapasiteetti riittää kattamaan noin 91 TWh, joten ero tuotannon ja kulutuksen välillä olisi 5,5 TWh.

Vastaavasti huipputehon tarpeen arvioidaan nousevan vuoteen 2020 mennessä noin 16 000 megawattiin. Ennakoitu sähköntuotantokapasiteetti yltää tuolloin 13 700–13 900 megawattiin, joten vajetta jäisi 2 100–2 300 megawattia.

Vihreän kasvun malli kattaa näillä oletuksilla ennakoidun vajeen sähkön tuotannossa ja tehossa ilman lisäydinvoimaa

1) tehostamalla energiankäyttöä, mikä vähentää sähkön ja siten tuotantokapasiteetin tarvetta (5 TWh ja 1 100 MW huipputehoa)
2) lisäämällä sähkön kysyntäjoustoa, mikä leikkaa kulutushuippuja ja vähentää huipputehon tarvetta (700 MW)
3) lisäämällä uusiutuvaa energiaa, mikä kattaa jäljelle jäävän kotimaisen sähköntarpeen (4,5 TWh ja 300 MW huipputehoa)

Energiankäyttöä tehostetaan toteuttamalla energiatehokkuustoimikunnan esitykset, korvaamalla sähkölämmitystä ja tehostamalla sähkön käyttöä palveluissa sekä kotitalouksissa. Kysyntäjoustoa vauhditetaan edistämällä sähkön markkinahintaan perustuvaa hinnoittelua. Uusiutuvaa energiaa lisätään kiihdyttämällä tuulivoiman rakentamistahtia ja metsähakkeen hyödyntämistä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.

Näillä toimilla saadaan sähkön tarvetta leikattua yhteensä noin 5 TWh eli yli yhden Loviisan ydinreaktorin vuotuisen tuotannon verran. Huipputehon tarve vähenee yhteensä noin 1 800 MW, mikä on enemmän kuin rakenteilla olevan viidennen ydinreaktorin teho. Sähkön tuotanto uusiutuvilla lisääntyy noin 4,5 TWh.

Mallissa on keskitytty sähkön kulutuksen ja tuotannon tarkastelemiseen vuoteen 2020 asti. Vihreät katsoo, että vuoden 2020 jälkeen tässä mallissa kuvattuja toimia tulee jatkaa, tehostaa ja täydentää. Tarkemmat päätökset 2030-luvun tuotantoratkaisuista ehditään tehdä tulevilla hallituskausilla.

Vihreän kasvun malli turvaisi Suomen sähköntarpeen ilman lisäydinvoimaa. Lisäsatsaukset energiatehokkuuteen ja tuuli- ja metsäenergiaan aiheuttaisivat jonkin verran kustannuksia, mutta sähkön kulutuksen väheneminen toisaalta leikkaisi energialaskuja. Viherviennin ja -työpaikkojen kasvu riittäisi todennäköisesti pitkälle kompensoimaan lisäkustannukset.

Energiaintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukykyä voidaan turvata myös ilman lisäydinvoimaa. Mahdollisia keinoja ovat mm. energiaverotuksen muokkaaminen, haavoittuvien alojen tukeminen ja tuet energiatehokkuuden parantamiseen sekä innovaatioiden kehittämiseen.

Siirry kommentoimaan kirjoitusta tai lähetä seurantailmoitus (trackback) omalta sivustoltasi.