Ville Ylikahri

Keskustelu lisäydinvoimasta käy Suomessa kuumana. Jostain syystä Suomessa ydinvoima on jo vuosia nähty ehdottoman välttämättömänä energian saatavuuden kannalta. Samaan aikaan muissa Euroopan maissa on panostettu tuulivoimaan ja muuhun uusiutuvaan energiaan aivan valtavan paljon enemmän kuin Suomessa.

Suomessa ei myöskään muisteta sitä, että jostain uraani on kaivettava ja että uraanilouhokset ovat todella suuri ympäristöongelma. Puhumattakaan siitä, että meidän sähkönjanomme takia olemme valmiit tuottamaan tähän maailmaan jätettä, joka säteilee tapaavasti satojatuhansia vuosia. Se on niin käsittämättömän pitkä aika, enkä ainakaan minä haluaisi olla tekemässä päätöksiä, jotka vaikuttavat kahden jääkauden yli.

Onneksi Suomeen ei tarvita yhtään uutta ydinvoimalaa. Sähkönkulutuksen tehostamisella ja panostamalla uusiutuvaan energiaan pystymme tyydyttämään energiantarpeemme.

Vihreät esittelivät tänään oman energiamallinsa. Vihreän kasvun mallissa osoitetaan, että Suomen nykyinen sähkön tarve, sähkön tarpeen ripeäkin lisääntyminen sekä sähkön tuotannon laskennallinen omavaraisuus voidaan tyydyttää ilman yhtäkään uutta ydinvoimalaa. Lue malli:

***

Vihreän kasvun malli turvaa yhteiskunnan sähkön tarpeen ilman lisäydinvoimaa

Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomen sähkön kulutus nousisi vuoteen 2020 mennessä 91 terawattituntiin. Jos oletetaan metsäteollisuuden rakennemuutoksen muuttuvan ripeäksi tuotannon kasvuksi, voisi Suomen sähkön tarve olla noin 96,5 TWh. Tästä nykyinen ja rakenteilla oleva kotimainen tuotantokapasiteetti riittää kattamaan noin 91 TWh, joten ero tuotannon ja kulutuksen välillä olisi 5,5 TWh.

Vastaavasti huipputehon tarpeen arvioidaan nousevan vuoteen 2020 mennessä noin 16 000 megawattiin. Ennakoitu sähköntuotantokapasiteetti yltää tuolloin 13 700–13 900 megawattiin, joten vajetta jäisi 2 100–2 300 megawattia.

Vihreän kasvun malli kattaa näillä oletuksilla ennakoidun vajeen sähkön tuotannossa ja tehossa ilman lisäydinvoimaa

1) tehostamalla energiankäyttöä, mikä vähentää sähkön ja siten tuotantokapasiteetin tarvetta (5 TWh ja 1 100 MW huipputehoa)
2) lisäämällä sähkön kysyntäjoustoa, mikä leikkaa kulutushuippuja ja vähentää huipputehon tarvetta (700 MW)
3) lisäämällä uusiutuvaa energiaa, mikä kattaa jäljelle jäävän kotimaisen sähköntarpeen (4,5 TWh ja 300 MW huipputehoa)

Energiankäyttöä tehostetaan toteuttamalla energiatehokkuustoimikunnan esitykset, korvaamalla sähkölämmitystä ja tehostamalla sähkön käyttöä palveluissa sekä kotitalouksissa. Kysyntäjoustoa vauhditetaan edistämällä sähkön markkinahintaan perustuvaa hinnoittelua. Uusiutuvaa energiaa lisätään kiihdyttämällä tuulivoiman rakentamistahtia ja metsähakkeen hyödyntämistä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.

Näillä toimilla saadaan sähkön tarvetta leikattua yhteensä noin 5 TWh eli yli yhden Loviisan ydinreaktorin vuotuisen tuotannon verran. Huipputehon tarve vähenee yhteensä noin 1 800 MW, mikä on enemmän kuin rakenteilla olevan viidennen ydinreaktorin teho. Sähkön tuotanto uusiutuvilla lisääntyy noin 4,5 TWh.

Mallissa on keskitytty sähkön kulutuksen ja tuotannon tarkastelemiseen vuoteen 2020 asti. Vihreät katsoo, että vuoden 2020 jälkeen tässä mallissa kuvattuja toimia tulee jatkaa, tehostaa ja täydentää. Tarkemmat päätökset 2030-luvun tuotantoratkaisuista ehditään tehdä tulevilla hallituskausilla.

Vihreän kasvun malli turvaisi Suomen sähköntarpeen ilman lisäydinvoimaa. Lisäsatsaukset energiatehokkuuteen ja tuuli- ja metsäenergiaan aiheuttaisivat jonkin verran kustannuksia, mutta sähkön kulutuksen väheneminen toisaalta leikkaisi energialaskuja. Viherviennin ja -työpaikkojen kasvu riittäisi todennäköisesti pitkälle kompensoimaan lisäkustannukset.

Energiaintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukykyä voidaan turvata myös ilman lisäydinvoimaa. Mahdollisia keinoja ovat mm. energiaverotuksen muokkaaminen, haavoittuvien alojen tukeminen ja tuet energiatehokkuuden parantamiseen sekä innovaatioiden kehittämiseen.

Maanantaina YLEn MOT-ohjelma nosti jälleen kerran esiin lempiaiheensa eli sen, että ilmastonmuutos on vain vihreiden laatima salaliitto, jolla ei ole todellisuuspohjaa. Ohjelmaan oli löydetty puhujiksi ilmastonmuutoksen kieltäviä tutkijoita. Muutenkin ilmastoskeptikot ovat taas kerran nousseet ääneen nettikeskusteluissa ja mielipidepalstoilla.Mistä näitä skeptikkoja tulee ja miksi he haluavat kyseenalaistaa ilmastonmuutoksen?

Ensiksi pitää tehdä selväksi, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ON tieteellisesti todistettu tosiasia. Toki eri tiedemiehillä ja tutkimuslaitoksilla on erilaisia malleja ilmastonmuutokseen liittyvistä monimutkaisista mekanismeista. Kuitenkin kaikkien maiden meteorologiset instituutit ovat todistaneet aukottomasti ilman hiilidioksidimäärän rajun kasvun ja siitä seuraavan kasvihuoneilmiön voimistumisen. Vakavasti otettavat tutkijat eivät kiellä ilmastonmuutosta.

Ilmastonmuutoksen kieltäjät ovat maallikkoja, huru-ukkoja ja teollisuuden maksamia lobbausjärjestöjä. Esimerkiksi Yhdysvaltain hiiltä ja öljyä käyttävä  teollisuus rahoittaa suurilla summilla vääristeltyjä tutkimuksia ja jopa maksettuja ”spontaaneja” mielenosoituksia.

Ilmastonmuutoksen kieltäminen on siis joillekin tahoille lyhyellä aikavälillä taloudellisesti hyödyllistä. Tämä selittää osan vastustamisesta, mutta se ei selitä sitä, miksi niin moni vihainen nettikeskustelija pitää ilmastonmuutosta suurena vihreänä valheena.

Omien havaintojeni mukaan ilmastoskeptikot ovat yleensä keski-ikäisiä miehiä. Miksi juuri he ovat asiassa aktiivisia? Ehkäpä juuri he kokevat itsensä ja elämäntapansa kaikkein eniten uhatuksi. Ilmastonmuutoksen torjuntahan vaatii mm. yksityisautoilun rajoittamista ja kaikin tavoin kuluttamisen vähentämistä. On helpompaa kyseenalaistaa koko ilmastonmuutos, kuin muuttaa koko elämisensä perusteita. Mitä jos ei enää voikaan unelmoida suuremmasta autosta, hienommasta talosta, pidemmistä ulkomaanmatkoista ja suuremmista pihveistä? Se on varmasti pelottavaa ja sitä vastaan syntyy muutosvastarintaa, joka näkyy ilmastonmuutoksen kieltämisenä.

Ja mitäpä jos nämä muutamat skeptikot olisivatkin oikeassa? Mitä jos ilmastonmuutos ei etenekään nykyisten skenaarioiden mukaan (vaikka nyt näyttää siltä, että ilmasto lämpenee jopa ennustuksia nopeammin)? Eikö kuitenkin politiikka tule perustaa todennäköisimpien ennusteiden mukaan? Jos on mahdollista, että ilmastonmuutos nostaa maapallon lämpötiloja niin paljon, että elämisen edellytykset vaikeutuvat huomattavasti, niin eikö ole tärkeää yrittää estää tällainen kehitys?

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtävät toimet ovat joka tapauksessa välttämättömiä. Öljy loppuu muutamassa vuosikymmenessä ja yhteiskuntamme on päästävä öljyriippuvuudestaan eroon. Samoin kulutamme luonnonvaroja kaiken kaikkiaan yli maapallon kestokyvyn ja siksikin ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä tehtävä energiansäätäminen on tärkeää.

Kaiken kaikkiaan ilmastoskeptikkojen toiminta on surullista. Onneksi maailman päättäjät eivät enää kuuntele heitä, vaan ovat yhteisesti torjumassa ilmastonmuutosta joulukuussa Kööpenhaminassa. Siellä ei enää riidellä itse ilmastonmuutoksesta, vaan sen torjunnan keinoista.

***
MOT-ohjelman sivut: www.yle.fi/mot
Tieteen ja teknologian vihreiden kannanotto ohjelmaan: http://viite.fi/?p=99

Maailman johtajat neuvottelevat kiihtyvällä tahdilla kansainvälisen ilmastosopimuksen ehdoista ennen joulukuussa pidettävää Kööpenhaminan ilmastokokousta. Uutiset neuvotteluista ovat olleet pääosin huonoja. Yhdysvallat ei pysty päättämään sitoumuksista keskellä sisäpoliittista terveysuudistuskeskusteluaan. EU on juuttunut riitelyyn uusien ja vanhojen jäsenmaiden taakanjaosta ja menettänyt kansainvälisen johtoasemansa. Kehittyvät maat vaativat itselleen mahdollisimman suuria tukimiljardeja.

Uutiset ovat huolestuttavia, mutta itse jaksan uskoa sopimuksen syntyvän Kööpenhaminassa. Ainahan kansainvälisissä neuvotteluissa piilotellaan kortteja viimeiseen asti ja päästään sopuun vasta aamuyöllä, kun neuvotteluhuoneen kellot on pysäytetty.

Hauskan yleiskuvan eri maiden ilmastopolitiikasta saa Euroopan vihreiden tekemältä Ilmastosirkus-sivulta www.climatecircus.com. Ainakin mua nauratti.

Olin viikonloppuna puhumassa Megapolis2024 -tapahtumassa. Megapoliksen teema oli tänä vuonna ruoka. Dodo ry oli taas kerran kattanut Vanhalle loistavan kokonaisuuden. Kaupunki- ja ruokapolitiikkaa lähestyttiin tuoreista näkökulmista, globaalit kysymykset ja paikalliset ratkaisut yhdistettiin juuri kuten pitääkin.

Itse puhuin Sirpa Pietikäisen ja Erkki Tuomiojan kanssa uudesta ruokapolitiikasta. Keskeisenä teemana oli kasvisruoan ja itse tuotetun lähiruoan osuuden lisääminen ruokavaliossamme. Erkki Tuomioja piti kasvisruokapäiviä kouluissa näpertelynä, mutta itse suhtaudun niihin täysin vakavasti. Suomalaiset syövät todella paljon erilaista laitosruokaa eikä ole samantekevää, mitä ruokaloissa meille tarjotaan.

Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on kaikissa tehty vihreiden toimesta valtuustoaloite siitä, että kouluissa tulisi tarjota joka viikko ainakin yhtenä päivänä kaikille kasvisruokaa. Aloitteet ovat nyt käsittelyssä. Vantaalla kasvisruoan lisääminen saatiin neuvotteluissa mukaan suureen Vantaa-pakettiin. Espoossa ja Helsingissä odotamme virkamiesten vastausta aloitteisiin ja sitten katsomme, mitkä ovat valtuustojen mielipiteet aiheesta.

Tässä vielä Flickrstä napattu kuva:

EU suunnittelee hehkulamppujen kieltämistä. Tarkoituksena on säästää valtava määrä sähköä, kun pakotetaan ihmiset siirtymään energiatehokkaampiin lamppuihin. Itse suhtaudun kieltoon skeptisesti. Tässä perustelujani:

1)    Ensimmäinen perusteluni on periaatteellinen. Minusta pitää ensiksi sammuttaa turhat valot ja vasta sitten pakottaa ihmiset ostamaan uusia lamppuja. Sähkönkulutusta voisi vähentää hyvin paljon yksinkertaisesti vähentämällä valaistusta ja lamppujen määrää. Kuinka usein valot palavat tyhjissä toimistoissa yötä päivää? Kuinka usein kotonakin jää valot tyhjään huoneeseen?

2)    Energiansäästölamput ovat ongelmajätettä. Uusimman tutkimuksen mukaan suurin osa lampuista heitetään tavallisen jätteen sekaan, vaikka niissä on elohopeaa. Hehkulamput sen sijaan ovat täysin vaarattomia.

3)    Hehkulamppujen hukkaama energia eli lämpö (90% energiankulutuksesta) ei useinkaan mene hukkaan, vaan se lämmittää asuntoja ja vähentää siten muun lämmityksen tarvetta. Hehkulamput eivät toki ole järkevin tapa lämmittää asuntoja, mutta joka tapauksessa tämä seikka tulee ottaa huomioon niiden kieltoa mietittäessä.

4)    Moniin paikkoihin hehkulamput sopivat. Tarvitseeko esim. vessaan laittaa elohopeallinen energiansäästölamppu, jos valo palaa siellä keskimäärin 15 minuuttia päivän aikana? Samoin on olemassa design-valaisimia, joihin sallisin edelleen hehkulamppujen käytön.

5)    Led-tekniikka on kehittymässä kovaa vauhtia ja voisin kuvitella, että ilman kieltojakin hehkulamppujen käyttö tulee vähenemään huomattavasti uuden tekniikan kehittyessä.

Jos olisin europarlamentaarikko, niin kieltäisin korkeatehoisimmat hehkulamput (esim. 75W ja sitä tehokkaammat), mutta sallisin edelleen muut. Samalla laittaisin julkisia varoja led-tekniikan kehittämiseen. Sen sijaan nykyisen kaltaisiin energiansäästölamppuihin en panostaisi.

Uutiset ovat täynnä juttuja, kuinka talous hyytyy eri puolilla maailmaa ennennäkemättömällä nopeudella. Esimerkiksi tuoreen tiedon mukaan Helsingin sataman vienti on pudonnut hetkessä viidenneksen.

Kaikkein selvin merkki talouden vapaasta pudotuksesta tipahti eilen postiluukusta: Stockmann tarjoaa Exclusive-kanta-asiakkailleen koko seuraavan viikonlopun kaikki tuotteet 20%:n alennuksella. Onko tällaisista alennuksista kuultu aiemmin ennen joulua? Stockmannin mainoksissa pomppiva Marie Antoinette on entistäkin osuvampi joulukaupan symboli: tulkaa hakemaan puoli-ilmaisia leivoksia, kohta teillä ei ole varaa edes leipään…

Olen entistäkin vakuuttuneempi, että koko maailman tulevaisuuden ratkaisee se, miten hoidamme tämän laman. Meidän ei pidä jatkaa turhien tavaroiden tuottamista vain pitääksemme työpaikat pystyssä, vaan rohkeasti uudistaa tuotantorakenteitamme ja investoida ekologisiin ratkaisuihin, kuten uusiin energiamuotoihin ja raideliikenteeseen. Näin luomme uusia työpaikkoja kestävästi ja samalla hidastamme ilmastonmuutosta.

Ilmastonmuutoksen torjuntaa ollaan jo nyt laittamassa hölmöllä ja lyhytnäköisellä tavalla vastakkain laman torjunnan kanssa. Näin tekee esimerkiksi Mauri Pekkarinen. Onneksi Barack Obama puhuu tästäkin asiasta viisaita. Lukekaa juttu CNN:stä. Tässä paras pala:

“We have the opportunity now to create jobs all across this country, to re-power America, to redesign how we use energy, to think about how we are increasing efficiency, to make our economy stronger, make us more safe, reduce our dependence on foreign oil, and make us competitive for decades to come, even as we are saving the planet,” Obama said.

Lähetimme tämän juuri tiedotusvälineille:
TIEDOTE 11.10.2008
VAPAA JULKAISTAVAKSI

VIHREIDEN HELSINGIN JA UUDENMAAN PIIRIEN PUHEENJOHTAJAT PAULA LEHTOMÄELLE – LUONNONSUOJELU EI OLE MIKÄÄN “PIKKU PAKKO”

Vihreiden Uudenmaan ja Helsingin piirien puheenjohtajat Anna-Stiina Lundqvist ja Ville Ylikahri ihmettelevät ympäristöministeri Paula Lehtomäen tuoreita Sipoonkorpi-lausuntoja. Lehtomäki tyrmää (Sipoon Sanomat 9.10.) yksiselitteisesti kansallispuistohankkeen ja kutsuu Natura-alueiden huomioon ottoa rakennusvaiheessa “pikku pakoksi.” Keskustan vaalitilaisuudessa puhunut Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Antero Alku puolestaan totesi, että “Sipoossa on paljon luontoalueita, mutta tilanne tulee muuttumaan”.

- Sipoon kaavoitusprosessi on käynnistynyt ilman asukaskuulemisia, joita Vihreät pitävät demokraattisen ja avoimen päätöksenteon lähtökohtana. Turha hätiköinti kaavoitushankkeessa ei suojele sen kummemmin lintuja kuin ihmisiäkään, joiden välillä Antero Alku näkee vastakkainasettelun. Vaikka kuuleminen ei vielä tässä vaiheessa ole lain mukaan välttämätöntä, ei sen poisjättäminen ole omiaan kasvattamaan liitosalueen asukkaiden luottamusta uuden kotikaupunkinsa päätöksentekoon, sanoo Uudenmaan Vihreiden puheenjohtaja Anna-Stiina Lundqvist.

Sipoonkorven asema Nuuksion tapaan osana pääkaupungin viherkehää on korkea aika turvata. Ministeri ei voi myöskään noin vain sivuuttaa eduskuntaan jätettyjä useita puoluerajat ylittäviä laki- ja talousarvioaloitteita kansallispuiston perustamisesta. Kansallispuistoon on pyrittävä liittämään pääosa Porvoon moottoritien pohjoispuolella olevista niistä Helsingin omistamista alueista, jotka on varattu suojelu-, virkistys- tai MU-alueiksi Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa ja Vantaan yleiskaavassa. Kaupungin omistamat alueet on liitettävä kansallispuistoon joko hankkimalla ne valtiolle tai siten, että ne jäävät Helsingin omistukseen.

- Metsähallitukselta olisi pikimmiten saatava virallinen ja riittävän laaja rajaus suojelualueesta. Rajauksen tulee taata sekä luonnon monimuotoisuus että virkistyskäytön mahdollisuudet Sipoonkorvessa myös jatkossa, Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Ville Ylikahri päättää.

Olen tässäkin blogissa kirjoittanut monesti siitä, kuinka tärkeässä roolissa kunnat ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa. Helsingin Vihreät saivat alkuvuodesta käännettyä kaupungin ja Helsingin energian kurssin kohti energiansäästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa. Samoin joukkoliikenteen tukea on saatu nostettua. Nyt Vihreät ovat julkaisseet valtakunnan tasolla Vihreän ilmastoreformin, jonka pääarkkitehtina on ollut Oras Tynkkynen. Loistava teksti, jos haluat perehtyä tarkemmin siihen, miten päästöt saadaan paikallisilla päätöksillä kuriin

Lue Vihreä ilmastoreformi.

Laitan tähän puolitoista vuotta sitten ottamani kuvan Salmisaaren voimalasta talvipäivänä.

Olin viime viikonlopun Euroopan vihreiden kesäyliopistossa Frankfurt an der Oderissa lähellä Berliiniä. Oli hienoa olla yhdessä 800 vihreän kanssa ja keskustella koko Eurooppaa yhdistävistä - ja myös erottavista - asioista.

Muutamia huomioita matkalta ja tapahtumasta:

Keskustelu länsieurooppalaisten ja uusien jäsenvaltioiden välillä ei ole helppoa vihreidenkään sisällä. Suuret saksalaiset ja ranskalaiset vihreät ryhmät kuulostavat helposti arroganteilta, varsinkin kun keskustellaan suhteista Venäjään. Kun saksalainen meppi neuvoo baltialaisia näiden Venäjä-suhteesta, tulee minullekin hieman epämukava olo, vaikka itse asiasta olisinkin samaa mieltä. Itse huomasin suomalaisena olevani jälleen kerran jossain välimaastossa. Emme ole uusi emmekä vanha jäsenmaa, emme kuulu Natoon, emme ole köyhä entinen sosialistivaltio, vaikka olemmekin maantieteellisesti Venäjän naapurissa. Ehkä tämä on vahvuutemme unionissa.

Heti viikonlopun jälkeen Europarlamentissa äänestettiin autojen päästörajoituksista. Jälleen kerran konservatiivi- ja liberaaliryhmät torppasivat päästöjen kiristykset. Miksi tästä ei kirjoiteta suomalaisissa sanomalehdissä? Suomessa EU näyttäytyy vain pienen maan etujen puolustamisena, vaikka EU:ssa tehdään samanlaista puoluepolitiikkaa kuin eduskunnassakin. Vaikka Stubb olisi kuinka kiva tahansa, on tosiasia se, että hänen ja kokoomuksen ryhmä on vastustanut lähes kaikkia ympäristösäädösten kiristyksiä. Ensi kevään vaaleissa on saatava vihreä vaalivoitto.

Teimme matkan bussilla läpi Via Baltikan ja Puolan. On käsittämätöntä, että Baltian läpi ei pääse junalla Keski-Eurooppaan. Meidän on ehdottomasti ajettava Rail Baltika -raideyhteyttä ja selvitettävä, olisiko tunneli Helsingistä Tallinnaan taloudellisesti mahdollista rakentaa. Kun öljyn hinta nousee ja halvat lennot Eurooppaan loppuvat, olisi nopea junayhteys Berliiniin Suomelle erittäin tärkeä.

Bussissa muotoilimme tiedotteen, jonka puoluesihteeri Panu Laturi julkaisi tiistaina. Rail Baltikalle on olemassa myös nettisivut ja Facebook-ryhmä. Helsingin Vihreiden vaaliohjelmaan kirjasimme tavoitteeksi rautatietunnelin. Liittykää mukaan vaatimaan luotijunia Eurooppaan!

Lopuksi muutamia kuvia (kiitos O. Aallolle)

Europarlamentin vihreän ryhmän puheenjohtaja Danny Cohn-Bendit puhumassa.

Oras vakuutti kaikki asiantuntemuksellaan ja näkemyksellään EU:n roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Puolan teillä tuhansien rekkojen kanssa.

Minäkin olen tässä blogissa vaahdonnut kasvissyönnin uudesta tulemisesta, tehoeläintuotannon ongelmista ja lihansyönnin ilmastovaikutuksista. Kirkkokin julisti, että kasvissyöntiä on lisättävä.

Mitä luulette, onko kasvisten syönti lisääntynyt? Ei ole. Tässä tilastot kahdelta viime vuodelta (lähde Kauppalehti 11.6.2008):

2006 2007

nauta, 97, 99
sika, 181, 185
broileri, 70, 81

Miksi meidän suomalaisten piti syödä viime vuonna 17 miljoonaa kiloa enemmän lihaa kuin edellisenä vuonna? Miten se paransi elämänlaatuamme? Kuinka monta tehotuotettua broileria lisäykseen tarvittiin ja kuinka monta tonnia metaanipäästöjä syntyi kahdesta miljoonasta lisäkilosta naudanlihaa?