Pelottava kasvisruokapäivä
Blogi – kirjoitukset – 14. marchta 2010
Kolumni Vihreässä Langassa, julkaistu 13.3.2010:
Pelottava kasvisruokapäivä
Keneltäkään on tuskin jäänyt huomaamatta, että Helsingin kaupunginvaltuusto päätti Vihreiden aloitteesta ottaa käyttöön kouluissa viikoittaisen kasvisruokapäivän. Youtube-hitiksi noussut video kasvisruokapäiväkeskustelusta on katsottu jo yli 72 000 kertaa.
Kasvisruokapäivää vastustettiin mitä eriskummallisimmilla perusteilla. Viitattiin niin stalinisteihin kuin lapsuuden traumaattisiin ruusukaalikokemuksiin. Keskustelun taso on ollut monille järkytys. Anu Silfverberg jopa ilmoitti NYT-liitteen kolumnissaan menettäneensä uskonsa edustukselliseen demokratiaan.
Itse en nähnyt keskustelussa edustuksellisen demokratian kriisiä. Vastustajien argumentit olivat kyllä pahimmillaan surkuhupaisia, mutta niistä kuvastui oikea hätä puhujien oman maailmankuvan murtumisesta.
Monen valtuutetun mielestä kouluruoan ainoa kriteeri pitää olla sen ravitsevuus ja terveellisyys. He eivät olleet kuulleet, että myös kasvisruoka voi täyttää nämä kriteerit.
Maija Anttila (sd) piti keskustelua kasvisruoasta ”elitistisenä, moralistisena ja ällöttävänä”. Hänen mukaansa Vihreät edustavat nuorta sukupolvea, joka ei ymmärrä, että kouluruoka pelasti sodan jälkeen monen lapsen päivän.
Tässä on asian ydin. Suuret ikäluokat ja sosiaalidemokraatit rakensivat tämän maan ajatuksella, etteivät heidän lapsensa joutuisi syömään puuroa ja kaalia, vaan saisivat elää porisevien lihapatojen ääressä.
Liharuoka edustaa heille puhtaimmillaan kansamme edistystä pois nälkävuosista ja pula-ajasta. Politiikan tehtävä on edelleen lisätä tätä hyvinvointia – siis lisää lihaa lapsille.
Nyt tämän pilaakin uusi sukupolvi, joka ei osaa arvostaa lihapatoja, vaan haluaa ottaa ruoassa huomioon myös sen tuotantoon ja ympäristövaikutuksiin liittyvät asiat. Me kiittämättömät elitistit!
Oikeiston puolelta koko touhu nähtiin pakottamisena ja ohjailuna. Aivan kuin kouluissa ei jo nyt päätettäisi oppilaiden puolesta niin ruokalistan kuin lukujärjestyksenkin sisältöä.
Jos sosiaalidemokraateille politiikka edustaa lisääntyvän vaurauden jakamista kansalle, niin oikeistolle politiikka on valinnanmahdollisuuksien lisäämistä. Kaikkea pitää olla tarjolla, eikä ympäristökysymysten pidä antaa rajoittaa yksilön valintoja
Itselleni oli itsestään selvää kannattaa kasvisten osuuden lisäämistä kouluruoassa. Päätös oli juuri sellaista eteenpäin katsovaa politiikkaa, jota ilmastonmuutoksesta ja ruoan tehotuotannosta huolestuneet ihmiset meiltä poliitikoilta odottavat.

