Ville Ylikahri

Kahviloiden ystävät ovat saaneet kuulla tänä vuonna monta huonoa uutista. Ensin suljettiin remontin takia Cafe Engel, sitten samasta syystä Cafe Kafka. Varsinaisen myrskyn nostatti Kämp Gallerian suunnitelma irtisanoa Cafe Strindbergin vuokrasopimus.

Cafe Strindbergin häätö ei ehkä ole kulttuuriskandaali, mutta jotain masentavaa se kertoo ajastamme ja arvoistamme. Strindberg on ollut Helsingin näyttävin kahvila ja luonut pelkällä olemassaolollaan Espalle urbaania tunnelmaa. 90-luvun alussa sisutettu komea kahvilatila ja hieno terassi ovat jo alkaneet saavuttaa klassikon aseman. Toki joku voi sanoa, että kahdenkymmenen vuoden historia ei ole kovin pitkä. Mutta jos kaikki liiketilat sisustetaan ja remontoidaan vähän väliä uusiksi, ei tähän kaupunkiin ehdi koskaan kehittyä oikeita historiallisia miljöitä. On myös varsin kestämätöntä kehitystä heittää hienoja sisustuksia roskikseen vähän väliä.

En tiedä, mikä on Kämp Gallerian muutosideoiden takana. On puhuttu Cafe Kämpin suosimisesta, erilaisten asiakkaiden hakemisesta ja ihmisten houkuttelemisesta kauppakeskuksen sisälle. Oli perimmäinen syy mikä tahansa, voisi Kämp Gallerian kaltainen ylemmälle keskiluokalle suunnattu kauppakeskus osoittaa edes jonkinlaista ymmärtämystä kaupunkikulttuurista ja säästää upean kulmaliikehuoneensa kahvilakäytössä.

Minulta on kysytty, mitä voisin kaupunginvaltuutettuna asialle tehdä. Kaupunki ei tietenkään voi pakkolunastaa kahvilaa, vaikka mieli tekisikin, joten tässä tapauksessa asia on kyllä yksityisten yrittäjien välinen. Olen kyllä mielelläni yksityisenä kaupunkilaisena kirjoittamassa nimeni Strindbergin säilyttämistä vaativaan adressiin ja boikotoimaan Kämp Galleriaa.

Kaupunki voi sen sijaan vaikuttaa Cafe Engelin kohtaloon. Engel joutui väistymään kaupungintalokortteleissa alkaneen suuren remontin takia. Remonteista on väännetty kaupunginhallituksessa pitkään. Tarkoituksena on avata kortteleita ihmisille, luoda uusia kävelyalueita, avata uusia kauppoja, näyttelytiloja ja museoita. Korttelit ovat suurelta osin olleet vajaakäytössä ja yleisöltä suljettuja. Ongelmana on se, että kun talot remontoidaan kalliisti, ei vanhoilla Kiseleffin basaarin pikkuliikkeillä eikä ehkä myöskään Cafe Engelillä ole varaa palata vanhoihin tiloihinsa. Kaupunki voi myös sotkeutua kilpailuttamispykäliin. Minusta remontissa ja tilojen uudelleen jaossa pitää varmistaa, että saamme tiloihin parhaat mahdolliset vuokralaiset. Enkä tarkoita pelkkää korkeaa vuokraa, vaan laatua, osaamista ja kaupunkilaisten palvelua. Haluan, että Engel palaa paikalleen entistäkin parempana.

Surkeiden kahvilauutisten keskellä on sentään kaksi hyvääkin uutista. Kaupungin kaksi ensimmäistä kaupunkikortteleiden kehittämiskohdetta ovat hyvässä jamassa. Jugend-salihan annettiin aikoinaan onnettoman kilpailuttamisen seurauksena homovastaiselle kristilliselle yrittäjälle, joka pilasi hienon miljöön kaamealla sisustuksella ja ankealla meiningillä. Kahvila meni odotetusti konkurssiin. Nyt tilalla on perinteinen turkulainen kahvilayrittäjä Aschan. En ole vielä käynyt sisällä kahvilassa, mutta ainakin ikkunasta näytti, että sisällekin voisi mennä.

Toinen yleisölle avattu tila oli kaupungin rahatoimisto, johon avattiin Salutorget –ravintola ja kahvila. Remontti ja sisustus on todella onnistuneita, ja kahvila nostaa koko Havis Amandan seudun ilmettä. Jos kaupunki onnistuu luomaan samanlaista tunnelmaa koko kaupungintalokortteihin, niin saamme monta mukavaa katukahvilaa lisää.

Mikään kaupunkikortteleiden kahvila ei kuitenkaan korvaa Strindbergiä. Jatketaan Kämp Gallerian painostamista! Peliä ei ole vielä ainakaan lehtitietojen perusteella menetetty.

Eilen alkoi uusi vuosi kaupunginhallituksessa. Heti ensimmäisessä kokouksessa käsittelimme viime vuodelta tuttua palveluverkkojen kehittämisehdotusta eli tutummin Pajusen leikkauslistaa. Asia jäi nyt pöydälle ja ensi maanantaina khs päättää, mitä asialle tehdään.

Minua haastateltiin tänään Vihreän langan nettilehteen. Sieltä voitte lukea ajatuksiani aiheesta:
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/vihre%C3%A4t-haluavat-haudata-pajusen-lakkautuslistan

On muuten hieno talvi! Nyt hiihtämään pääkaupunkiseudun mahtaville laduille!

Olen istunut kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousten lisäksi syksyn ajan kaupungin palveluverkkotyöryhmässä. Siis juuri siinä työryhmässä, jolle esitellystä Jussi Pajusen kaupungin palvelupisteiden karsimislistasta nousi iso haloo pari viikkoa sitten. Ja ihan ansaitusti nousikin. Vaikka kaupunki on heikossa taloudellisessa tilanteessa, oli täysin ylimitoitettua esittää 80 toimipisteen lakkautusta.

Koko lakkautuslista tuli minulle ja muille työryhmän luottamushenkilöjäsenille aikamoisena yllätyksenä. Me odotimme, että ryhmälle esitellään konkreettisia suunnitelmia tilojen yhteiskäytön tehostamisesta ja että esitämme vain ohjeellisia kehittämisehdotuksia lautakunnille, jotka voivat sitten jokaisen viraston taloudellisen raamin puitteissa tarkastella palveluita.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen esitys oli täysin ylimitoitettu ja kiireellä kokoon koottu. Se ei ottanut huomioon alueiden asukkaiden tarpeita, vaan keskittyi vain neliöihin ja euroihin. Listalla oli sellaisia kohteita, jotka suljetaan joka tapauksessa, mutta myös sellaisia kohteita, joiden sulkeminen aiheuttaisi pelkkää haittaa ja joiden ilmestyminen listalle on aiheuttanut vain hämmennystä ja pelkoja. Kouluverkon tarkastelukin vaikuttaa siltä, että monet listalla olevat koulut ovat siellä varsin heppoisin perustein.

Palveluverkkotyöryhmä lopetti maanantaina työnsä eikä esittänyt mitään päätöstä vietäväksi eteenpäin. Se oli meidän poliitikkojen keino tässä vaiheessa sanoa, että emme ole tämän listan takana. Työryhmä oli alun perinkin vain kaupunginhallitukselle valmisteleva työryhmä, joten varsinaiset päätökset tekee kaupunginhallitus.

Ensi vuoden alussa kaupunginhallitus hyvin todennäköisesti palauttaa koko palveluverkkotarkistuksen uudelleen valmisteltavaksi niin, että valmistelussa kuullaan lautakuntia ja asukkaita. Se on ainakin vihreiden vaatimus. Toinen vaatimuksemme on, että kirjastoja ei pidä lakkauttaa.

Yksittäisten koulujen kohtalosta en voi varmasti sanoa mitään, vaan siinä asiantuntijoina ovat opetuslautakunnan jäsenet. Väestötilastojen mukaan oppilasmäärät ovat Helsingissä edelleen laskussa, joten kouluja on sikäli syytä kenties vähentää, mutta toisaalta kaikkien ennusteiden (ja omien havaintojeni) mukaan Helsingin lapsimäärä on kääntymässä jyrkkään nousuun. Se pitäisi huomioida, kun pohditaan koulujen tulevaisuutta. Kaupungin pitäisi myös olla nykyistä pitkäjänteisempi päätöksenteossaan. Tämä pitkäjänteisyys ei ole nyt toteutunut monenkaan koulun tai muun toimipisteen kohdalla, joiden tulevaisuus on muutaman vuoden välein vaakalaudalla.

Pajusen leikkauslistaa ei siis sellaisenaan toteuteta. Sen sijaan opetuslautakunta jatkaa koko ajan käynnissä olevaa työtään kouluverkon ajan tasalla pitämisessä ja mm. tutustuu jokaiseen kouluun, jonka lakkauttamista tai yhdistämistä on pohdittu. Monenkaan listalla olevan koulun lakkautus ei vaikuta perustellulta, mutta odotan opetuslautakunnan perusteltua esitystä kouluverkosta ennen lopullisia päätöksiä.

Minulle on tullut kymmeniä viestejä koskien Helsingin Sanomien uutista siitä, että kaupunki aikoisi lakkauttaa viisi kirjastoa. Kirjastojen lakkauttaminen tuli minullekin yllätyksenä, vaikka olenkin mukana kaupungin nimittämässä palveluverkkotyöryhmässä. Kyse on siis tässä vaiheessa virkamiesten ehdotuksesta, joka on osa laajempaa pohdintaa siitä, miten kaupunki voisi säästää tilakustannuksissa. Se saattaa tulla tuossa muodossa meille päätettäväksi palveluverkkotyöryhmään.

Palveluverkkotyöryhmä kokoontuu joulukuussa. Mitään päätöksiä ei ole vielä tehty. Ilmoitan nyt jo tässä kaikille huolestuneille, että tulen vastustamaan lähikirjastojen lopettamista palveluverkkotyöryhmässä ja valtuustossa. Sama mielipide tuntuu vallitsevan koko vihreässä ryhmässä.

Lähikirjastot ovat yksi tärkeimpiä lähipalveluja ja niiden käyttö on kaupungissa myös taloudellisilla mittareilla mitattuna hyvin tehokasta. Palveluverkkotyöryhmässä on ollut esillä monia tapoja säästää vuokramenoissa, ja varmasti säästön varaakin on. Lähikirjastoissa tätä varaa ei mielestäni kuitenkaan ole.

Tänään kaupunginhallitus vihdoin äänesti ruuhkamaksulausunnostaan. Lausunto on pitkä ja monisanainen. Sen keskeinen sisältö on kuitenkin lopussa, joka muotoiltiin vihreiden esityksestä näin:

“Helsinki suhtautuu myönteisesti ruuhkamaksujen käyttöönottoon ja esittää, että liikenne- ja viestintäministeriö aloittaa ruuhkamaksujärjestelmän mahdollistavan lainsäädännön valmistelun.  Ruuhkamaksut tulee toteuttaa siten, että Helsingin seudulta ruuhkamaksuista saatavan tuoton suuruinen summa käytetään kokonaisuudessaan Helsingin seudun liikennejärjestelmän investointien, ylläpidon ja hoidon kustannuksiin. Ruuhkamaksujen tuoton ei tule vähentää nykytasosta pääkaupunkiseudun liikenteeseen kohdennettuja muita tukia, pikemminkin ruuhkamaksujärjestelmä vaatii merkittäviä lisäpanostuksia joukkoliikenteeseen valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien taholta. Ruuhkamaksu tulee säätää veron sijaan maksun luonteisena.”

Äänestyksessä ruuhkamaksuille myönteinen kanta voitti 8-6. Vihreiden esitystä kannattivat vasemmistoliitto, keskusta ja osa demareista. Ruuhkamaksuja vastustivat kokoomus ja RKP. Demareista Arto Bryggare äänesti tyhjää.

Tämä on poliittisen urani parhaita päiviä!

Ensi maanantaina kaupunginhallituksessa annetaan lausunto liikenneministeriön ruuhkamaksuselvityksestä. Selvitys osoittaa, että ruuhkamaksujen edut ovat täysin kiistattomat. Selvityksessä tarkasteltiin kolmea erilaista ruuhkamaksumallia ja verrattiin niitä siihen vaihtoehtoon, että minkäänlaisia maksuja ei otettaisi käyttöön. Kaikissa ruuhkamaksumalleissa liikennesuoritteet pienenisivät, jolloin myös hiilidioksidipäästöt vähenisivät 11–21 %. Liikenteen ilmanlaatua heikentävät päästöt vähenisivät eri malleilla 8–18 %.

Nyt kun maailman huomio kohdistuu Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluihin ja siihen, että teollisuusmaiden tulee vähentää päästöjään vielä meidän elinaikanamme jopa 90%, luulisi olevan päivänselvää kaikille, että ruuhkamaksuja tarvitaan. Sekä ministeriön selvitys että maailman muiden kaupunkien hyvät esimerkit osoittavat sen, että ruuhkamaksut ovat loistava systeemi vähentää ruuhkia, päästöjä ja liikenteen aiheuttamia muita ongelmia, kuten melua.

Kaikki eivät kuitenkaan edelleenkään kannata ruuhkamaksuja. Helsingissä kokoomus on perinteisesti ollut maksuja vastaan. Monen tahon päät ovat kuitenkin kääntyneet. Muistan, kun järjestimme vihreissä ensimmäisiä ruuhkamaksuseminaareja vuonna 2003. Silloin maksuja pidettiin täysin utopistisena ajatuksena. Nyt Helsingin virkamiesten valmistelema lausuntoehdotus on suorastaan myönteinen maksuille. Lausunnossa ei kuitenkaan oteta suoraan kantaa maksujen käyttöönoton puolesta, vaan vaaditaan lisäselvityksiä eri mallien vaikutuksista.

Itse olen jo nykyisten tietojen pohjalta valmis suoraan kannattamaan ruuhkamaksuja. Siksi toivonkin, että maanantaina kaupunginhallitus sanoisikin pohjaesitystä selkeämmin, että ruuhkamaksujen valmistelua pitää viedä konkeettisesti eteenpäin. Pallo on nyt valtiolla, jonka pitäisi käynnistää ruuhkamaksut mahdollistava lainsäädäntö.

Samalla pidän tärkeänä, että ruuhkamaksuista saatavat tuotot käytetään pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämiseen. Ruuhkamaksujen käyttöönotto lisää huomattavasti joukkoliikenteen käyttöä, ja siksi joukkoliikenteeseen tarvitaan lisää rahaa. Helsingin seudulla kerättyjä rahoja ei pidä kanavoida maakuntien moottoritiehankkeisiin.

Liikenneministeriön ruuhkamaksuselvitys löytyy osoitteesta www.ruuhkamaksu.fi.

Tänään hyväksytään kaupunginhallituksessa Helsingin ensi vuoden talousarvio esitettäväksi valtuustolle. Budjetista neuvoteltiin tiukasti kaksi viikkoa. Yhteiseen sopuun pääsivät kaikki ryhmät paitsi demarit ja kommunistit. Itse en ymmärrä, miksi demarit eivät ole sovussa mukana.

Budjettisopu turvaa sen, että toimeentulotuen mahdollinen lisäys ei syö rahaa muilta sosiaalipalveluilta. Myöskin mahdolliset palkankorotukset toteutetaan erillisenä nyt sovitusta budjetista. Kaiken kaikkiaan kaupunkilaisten palveluihin lisättiin resursseja noin 40 miljoonaa euroa. Tulopuolta kasvatetaan korottamalla kiinteistöveroa. Budjetti on vahvasti elvyttävä. Ensi vuonna lienee pakko korottaa myös kunnallisveroa, jotta kaupunki ei velkaantuisi liikaa.

Budjetti on myös vihreä. Neuvotteluissa lisättiin painopistettä ilmastonmuutoksen torjunnan suuntaan. Jo pohjaesityksessä oli mukana m. mittavat investoinnit joukkoliikenteeseen ja lipunhintojen tukimäärän pysyminen ennallaan. Tänään päätetään lisäksi näistä muutoksista:

- pyörätieverkoston kehittämiseen lisätään 2 miljoonaa euroa
- kaupungin rakennusten remontoimiseen energiatehokkaammiksi lisätään 2 miljoonaa euroa
- asukaspysäköintitunnusten hinta nostetaan 36 eurosta 100 euroon vuodessa, mikä tuo kaupungille tuloja n. 2 miljoonaa euroa.

Lisäksi tehdään tärkeitä linjauksia budjetin tekstiosassa:

- Kaupunkisuunnitteluvirasto yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa tukee toimia, jotka edistävät pyöräilyä. Pyöräilyn suunnitteluohjeisto uusitaan vuoden 2010 aikana. Tavoitteena on pyöräilyn lisääminen ja turvallisuuden edistäminen.

- Kaupunginhallitukselle tuodaan kevään 2010 aikana toimenpide-ehdotukset siitä, miten tontinvarausehdoissa ja kaupungin peruskorjaustoiminnassa sekä omassa uudistuotannossa parannetaan rakennusten energiatehokkuutta. Tavoitteena on A-energialuokka mahdollisuuksien mukaan. Selvitetään mahdollisuudet edistää ja tukea esteettömyyden lisäksi taloyhtiöiden energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja.

Tarkemmin budjetista kaupungin sivulla www.hel.fi/talousarvio

Tältä pohjalta on hyvä lähteä rakentamaan toimivampaa Helsinkiä 2010!

Terveisiä syksyn ensimmäisestä valtuuston kokouksesta. Muistutan, että kokouksia voi seurata Welhon kaapeliverkossa Dina-kanavalla ja netissä osoitteessa www.helsinkikanava.fi.

Syksyllä isoimpana asiana on tulossa tietysti ensi vuoden budjetti, jonka yhteydessä joudutaan miettimään nostetaanko veroja, otetaanko lainaa vai leikataanko palveluita. Minut valittiin kesäkuussa kaupungin palveluverkkotyöryhmään, jonka tarkoituksena on käydä läpi kaupungin palvelurakennetta ja katsoa olisiko siinä jotain säästön paikkoja. Leikkauslistoja tulee siis käsittelyyn.

Tänään julkistettiin Suomen liikunnan ja urheilun, Setan ja monien muiden tahojen yhteiskampanja Uskalla. Kampanjan tarkoituksena on tuoda näkyväksi se, että myös urheilussa on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Hyvä ja tarpeellinen kampanja! Lukekaapa lisää osoitteesta www.uskalla.fi.

Helsingin kaupungin liikuntajohtaja ei kuitenkaan halunnut kampanjan julisteita kaupungin liikuntapaikoille. Lue HS:n uutinen.

Vihreä lanka kysyi minulta, mitä mieltä olen ja minä vastasin. Lue Vihreästä langasta.

Minulla on itselläni niin hirveät traumat koulun pakkopesäpallosta ja -jääkiekosta, etä olen todella herkkä tällaisille asioille. Keneltä se on pois, ettei liikunnassa aina oletettaisi kaikkien haluavan ja osaavan samoja asioita kuin muut pojat tai tytöt?

Kaupunginhallituksen esityslistalla on ensi maanantaina on ehdotus siitä, että kaupunki antaa 2,6 miljoonaa euron ylitysoikeuden työllistämistoimen budjettiin. Tällä saadaan noin 400 nuorelle määräaikainen työpaikka kaupungin palveluksessa.

Kaupungin työllistämistoimikunta esitti toukokuussa, että lisämäärärahoja tulee löytää vielä tänä vuonna. Itse toimin toimikunnan puheenjohtajana ja esityksestäni rahat suunnattiin nimenomaan nuorityöttömyyden hoitoon. Vuodessa alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kaksinkertaistunut ja ilman lisämäärärahoja kaupunki ei voisi enää ottaa lisää työttömiä työllistämistoimiin. Nuorten työttömyyteen puuttumisella pystytään parhaiten ehkäisemään pysyvää syrjäytymiskehitystä.

Vaikka kaupungin talous on tiukalla, on tärkeää, että kaupunki lisää määrärahoja työllisyyden hoitoon. Pidän työllistämisrahojen riittävyyden esillä myös syksyllä, kun neuvotellaan kaupungin ensi vuoden budjetista. Työllistämisrahojen painopiste tulee ensi vuonnakin pitää nuorisotyöttömyyden hoidossa.