Joukkoliikenteen lippujen hintojen jättikorotukset tulee estää


HSL päätti tänään joukkoliikennelippujen hinnoista vuodelle 2016. Lippujen hinnat nousevat keskimäärin 4,9%. Se on paljon tilanteessa, jossa öljyn hinta ja korot ovat alhaalla. Korotukset johtuvat siitä, että kuntien tekemän kustannusjaon mukaisesti kalliista liikenneinvestoinneista vyörytetään suuri osa lipunhintoihin. Tämä ensi vuodelle tehtävä 4,9%:n korotus on kuitenkin hyväksyttävä kompromissi kuntien eri tahtojen välillä tilanteessa, jossa palvelutaso suurella osalla käyttäjistä paranee uusien ratojen myötä.

Ongelma syntyy siitä, että kun länsimetro aukeaa, siirtyy siitä kymmeniä miljoonia HSL:n budjettiin. HSL:n budjetista taas puolet on sovittu kerättäväksi lipputuloilla. Tämä malli on toiminut aiemmin hyvin, mutta nyt isot joukkoliikenneinvestoinnit johtavat kohtuuttomiin lipunhinnankorotuksiin. Siis vaikka kehärata ja länsimetro hyödyttävät laajasti kaupunkeja mm. maanarvon nousuna, maksavat investoinneista ison osan joukkoliikenteen käyttäjät. Eihän moottoriteitäkään maksa suoraan autoilijat.

Ensi vuodelle saatiin neuvotteluissa korotukset pudotettua alkuperäisestä esityksestä, joka oli 6,9%. Vuodelle 2017 on kuitenkin näillä näkymin tulossa jopa 11% korotus. Siksi muotoilimme HSL:n hallituksessa päätöksiin lisäykset, että HSL:n on ennen vuoden 2017 budjetin valmistelua laskettava vaihtoehtoisia malleja kustannusten jakoon ja kuntien on aloitettava asiasta neuvottelut. Kyse on siitä, että uudessa tilanteessa verovaroista tulee kustantaa sovittua suurempi osa joukkoliikenneinvestoinneista. Muuten meillä on hienot uudet radat, mutta ei käyttäjiä, jos lipunhinnat ovat liian korkeat.

Lisäksi tein kokouksessa esityksen, että tarkastusmaksua ei nostettaisi 80 eurosta 100 euroon. Minusta 100 euroa on kohtuuton sakko. Tästä äänestettiin. Hallitus kannatti maksun nostoa äänin 9-4. Maksusta päättää kuitenkin liikenneministeriö, joka ei ole aiemmin antanut lupaa tarkastusmaksun nostoon.