10 miljoonaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn


Vihreän ryhmän juhlapuhe kaupunginvaltuuston Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlaistunnossa 11.4.2012:

Arvoisa ministeri, puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Juhlimme tänään pääkaupunkiamme. Pääkaupunki on ollut aina paikka, johon on tultu etsimään onnea, työtä ja vapautta. Helsinki kasvoi 1800-luvulla niin valtavaa vauhtia, että nykypäivän asuntopulamme ja päiväkotipaikkavajauksemme tuntuvat sen rinnalla pieniltä ongelmilta. 1800-luvun Helsinki oli monikielinen kaupunki ja olimme osa suurta Venäjän imperiumia. Kehittyvät liikenneyhteydet, rautatie ja höyrylaivat liittivät meidät muuhun maailmaan.

Välillä elimme suljetussa kansallisvaltiossa Euroopan pussinperällä, mutta nyt Helsinki on taas kansainvälinen ja monikielinen kaupunki osana laajempaa Euroopan unionia. Rajat ovat auenneet ja tänne tullaan etsimään onnea niin muualta Suomesta kuin kaikkialta maailmasta.

Kaupungin nopea kasvu aiheutti kasvukipuja 200 vuotta sitten ja aiheuttaa nykyäänkin. Helsingissä on koko sen pääkaupunkina olon ajan ollut nuoria, jotka miettivät elämälleen suuntaa. Onkin hienoa, että kaupungin juhlapäätöksen kohteena ovat nuoret.

Kansainvälinen talous on tehnyt tulevaisuudesta entistä vaikeammin ennustettavaa. On vaikea tietää, mihin ammattiin kouluttautua ja mistä saada aikuisena elanto. Monet esityslistatekstissäkin mainitut mittarit osoittavat, että osa kaupunkimme nuorista ei pärjää tässä yhteiskunnassa ilman apua. Ja aina apua ei omasta perheestä saa. Tämä näkyy peruskoulun päättäneiden vaikeutena löytää opiskelupaikkaa toiselle asteelle, ammatillisten opintojen keskeytymisenä, ennaltaehkäisevän nuorisotyön tarpeena ja nuorten huostaanottoina.

Nyt päätettävänä oleva 10 miljoonan satsaus nuoriin tulee todella tarpeeseen. Pitää kuitenkin muistaa, ettei tämä raha ole ensimmäinen ja ainoa kaupungin satsaus nuoriin.

Kaupungin tulevaisuustiski tavoittaa jo nyt paljon niitä nuoria, jotka jäävät ilman aloituspaikkaa peruskoulun jälkeen. Erilaiset työpajat tarjoavat tukea työelämään ja kouluun siirtymiselle. Viime syksynä päätettiin erillisrahasta toisen asteen oppilaitosten oppilashuollon kehittämiseen ja koulupudokkuuden ehkäisyyn. Kouluissa, nuorisotiloissa sekä erilaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa tehdään päivittäin arvokasta työtä helsinkiläisten nuorten hyväksi.

Valitettavasti ongelmat eivät ratkea yksin kaupungin toimin. Tällä hetkellä ehkä suurin ja akuutein ongelma Helsingissä on koulutuspaikkojen puute. Kaupunkimme ammattioppilaitokset ovat täynnä muualta Suomesta opiskelemaan tulleita, minkä takia moni jää ilman aloituspaikkaa. Ratkaisu ei tietenkään ole kaupungin koulujen rajoittaminen vain helsinkiläisille, vaan tarvittavien opiskelupaikkojen luominen. Ja kuten tiedämme, tähän tarvitaan valtiota mukaan. Hallituksenkaan tavoitteet nuorisotakuusta eivät toteudu ilman riittäviä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja nimenomaan Helsingissä. Tarvitsemme myös elinkeinoelämää mukaan luomaan lisää oppisopimus-, työharjoittelu- ja kesätyöpaikkoja.

Kuten edellä mainitsin, on kaupungilla jo monia erilaisia keinoja nuorten aktivoimiseksi. Toivonkin, että tänään päätettävä lisäsatsaus ei ole pelkästään nykyisten toimintojen lisäämistä, vaan yhdessä eri virastojen ja lautakuntien kanssa löydetään uusia, vaikuttavia toimintatapoja, joita voidaan toteuttaa yhdessä valtion ja elinkeinoelämän kanssa. Keskeistä kaikissa toimenpiteissä tulee olla ongelmien ennaltaehkäisy mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. On myös tärkeää, että maahanmuuttajataustaisten nuorten kasvava osuus otetaan toimenpiteissä huomioon.

Pelkät ylhäältä annetut palvelut eivät riitä. Nuorten on oltava mukana päättämässä heitä itseään koskevista asioista. Tarvitaan myös vapaata tilaa toimia ja olla ilman ostopakkoa. 200-vuotisessä pääkaupungissamme saa myös hengata.

Arvoisa puheenjohtaja, vihreä valtuustoryhmä kannattaa lämpimästi 10 miljoonan euron määrärahan myöntämistä nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin.